Projektipäällikön työssä on monta roolia tiehankkeen läpiviennistä somettamiseen asti. Työmaallekin on pakko päästä käymään, vaikka päivät rakentuvat usein toimistotyöstä. Työ Lapin ainoana projektipäällikönä on itsenäistä ja toisinaan haastavaa, mutta siitä Keijo Heikkilä pitää.
Välillä hektistä, toisinaan rauhallisempaa. Monenlaisia hankkeita ja vaiheita. Töitä tehdään yleensä läpi vuoden, vaikka talven tuiverruksessa saattaa olla hetken tauko. Näin kuvailee Väyläviraston projektipäällikkö Keijo Heikkilä työtään tiehankkeiden parissa Lapin alueella.
Tällä hetkellä Heikkilällä on meneillään valtatiellä 4 liittymien parantaminen Simon kunnan kahdessa kohteessa. Simon taajaman kohdalla parannetaan liittymäjärjestelyitä ja Ranuantiellä rakennetaan eritasoliittymää. Hankkeeseen kuuluva Karsikon eritasoliittymä valmistui jo vuonna 2021.
Simon hankkeen lisäksi Heikkilän työsalkkuun on jo pujahtanut tuleva hanke Ranuan kunnassa. Kyseessä on Suhangon kaivostien urakka, jossa rakennetaan uusi tieyhteys kantatieltä 78 kaivosalueelle.
Keijo Heikkilä kävi Simon hankkeen Ranuantien eritasoliittymän työmaalla katsastamassa siltatyön vaiheita maaliskuussa.
”Kun tiehanke tulee työpöydälleni, niin pääsääntöisesti rahoitus on jo myönnetty. Hankkeen käynnistymisvaiheessa onkin usein jo kova kiire. Hankkeen sisällöstä ja aikaisemmasta suunnittelusta riippuu, kuuluuko työhön rakentamissuunnitelmien teettäminen. Se voidaan tehdä erikseen tai ST-urakkana. Jos rakentamissuunnitelma on jo tehty ELY-keskuksessa, niin silloin siirrytään suoraan kilpailuttamaan toteutusurakkaa”, Heikkilä kertoo.
Kilpailutuksien jälkeen hanke käynnistyy usein rivakasti. Hankekokonaisuuteen kuuluu eri toimijoita hankkeen luonteesta riippuen. Projektipäällikön vastuulla on hankkeen tavoitteiden toteutuminen.
Kysyttäessä hankkeiden sopivaa määrää yhden projektipäällikön harteille Heikkilä kertoo, että sopiva määrä riippuu yleensä hankkeen koosta ja missä päin Lappia hanke on. Jos on paljon isoja hankkeita, niin projektipäällikön työmäärää säädellään konsulttipalveluiden ostoilla.
Rahoituksesta pitää aina huolehtia
Heikkilän vastuulle kuuluu myös hankkeen aikataulu, kustannusten seuranta ja laadun varmistus. Aivan aluksi jo tarjouspyyntövaiheessa määritellään urakan aikataulu, urakoitsija päättää puolestaan töiden järjestyksen työmaalla.
Projektipäällikkö seuraakin tarkasti aikataulua, ja hänellä on myös laadunvalvonnan rooli.
”Yksi tärkeimmistä asioista on huolehtia rahoituksen riittävyydestä. Yllätyksiäkin voi tulla, joten lisärahoitustarpeeseen on reagoitava ajoissa. Urakassa voi tulla esimerkiksi eteen kallioesiintymiä, joita suunnitelmissa ei ole huomioitu. Silloin voidaan tarvita lisärahoitusta louhintaa varten”, Heikkilä painottaa.
Pitkän linjan tiehankkeiden ammattilainen
Heikkilällä on pitkä kokemus tiehankkeista, johon siltahankkeetkin kuuluvat.
Monipuolista osaamista on kertynyt pitkästä taustasta Lapin ELY-keskuksessa. Siellä hän työskenteli jo 90-luvun loppupuolelta lähtien vastaavissa rakennuttamistehtävissä kuin nyt Väylävirastossa. Väylävirastossa onkin menossa jo kymmenes vuosi.
”ELY-keskuksen suunnittelukokemuksesta ja suunnitelmien teettämisestä on ollut paljon hyötyä nykytyöhön, ja varsinkin isoissa investointiurakoissa, joissa suunnittelu on ollut vahvasti mukana. Lisäksi erinomaiset vanhat yhteydet ovat olleet hyödyllisiä. Tiedän, miten asioita ELY-keskuksessa hoidetaan ja kehen olla tarvittaessa yhteydessä”.
Projektipäällikön työssä haastavaa on erityisesti se, kun pitää miettiä, miten hankkeen koko paletti rakentuu. Miten hoidetaan toteutusvaihe, urakkamuoto, konsultti- ja urakoitsijakilpailutukset, aikataulut, rahoitus sekä itse urakan sisältöön liittyvät asiat.
”Aina on ratkottavaa ja on oltava valmis tekemään uusiakin ratkaisuja, mutta tykkään haasteista”, Heikkilä sanoo.
Työ myös palkitsee.
”Kun joku hanke nytkähtää käyntiin pitkien vääntöjen jälkeen, niin se on palkitsevaa. Tietysti, kun projekti on saatu maaliin, niin sekin tuntuu hyvältä”.
Työn monipuolisuus ja yllätyksellisyys tuovat myös oman sisältönsä Heikkilän työpäivään.
”Lisäksi hankkeen tavoitteiden täyttyminen, kuten liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat tärkeitä. Näillä on merkitystä tienkäyttäjille”, Heikkilä tietää.
Rentoa somettamista montun laidalta
Työt sujuvat sutjakkaasti, vaikka Heikkilä on ainoa Lapin alueella olevien hankkeiden projektipäällikkö. Lähimmät työkaverit löytyvät Oulusta.
”Työ on hyvin itsenäistä. Jos hankalia tilanteita tulee, niin ne pitää vain selvittää. Toisaalta Väyläviraston laaja kollegaverkosto on käytettävissä”.
Yksi työn parhaimmista puolista on, kun Heikkilä pääsee työmaalle käymään. Simon hankkeessa on paljon kokouksia, joten auton nokka suuntaa silloin paikan päälle kokoustamaan.
”Minulla on tarve päästä montun laidalle katsomaan työn tekemistä. Haluan rakentaa omaa rooliani siihen suuntaan, että osallistun ja olen kärryillä, mitä työmaalla tapahtuu. Tykkään myös istua tietokoneenkin äärellä, mutta on mukava jalkautua työmaalle”.
Projektipäällikkö on myös ahkera somettaja. Hän tekee ajankohtaisia julkaisuja työmaalta Facebookiin, hankkeen viralliselle somekanavalle.
”Haen rennompaa otetta vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa. Mietin työmaalla käydessäni, mikä olisi hyvä aihe ja kuvakulma tällä reissulla”.
Heikkilä kokeekin viestinnän vahvasti omaksi roolikseen.
”Kun tiedostaa somettamisen rajat, niin postauksiin saa persoonallisen otteen. Virkateksti on sitten erikseen”, hän naurahtaa.
Luonto antaa virtaa työhön
Simon työmaat ovat jo kääntymässä loppusuoralle. Kolme siltaa tehdään kesään mennessä, joista Ranuantien risteyssilta on suurin. Myös melunsuojaustöitä tehdään parhaillaan. Hankkeen maali häämöttää elokuun lopussa.
Pitkän uran alalla tehnyt Heikkilä odottaa, että maantiehankkeita riittää Lapissa jatkossakin.
Vaikka Heikkilä työstään tykkääkin, niin vastapainoa sille tuo luonnossa liikkuminen. Lenkkeily, patikointi ja retkeily kesäisin sekä syksyisin siivittävät ajatukset aivan muihin sfääreihin. Mutta yksi harrastus on ylitse muiden:
”Teen myös metsätöitä. Onhan se vähän hullu harrastus”, Heikkilä hymyilee.