Hyppää sisältöön

Vt 4 Kirri–Tikkakoski: Drone kertoo, miten maasto muuttuu

Julkaistu 6.7.2021

Drone-lennokkeja näkee yhä useammin taivaalla ja lennokeilla otettuja hienoja ilmakuvia julkaistaan myös infrahankkeiden sosiaalisessa mediassa tiiviiseen tahtiin. Harva tulee ajatelleeksi, että Vt 4 Kirri–Tikkakosken kaltaisessa infrahankkeessa dronekuvien ensisijainen käyttötarkoitus on työn suunnittelussa ja laadunvalvonnassa, ei niinkään näyttävän viestintämateriaalin tuottamisessa.

Dronet helpottavat ja nopeuttavat laajojen maastoalueiden hahmottamista

Drone-lennokkien ottamien kuvien avulla pystytään tuottamaan ns. orthokuvia eli yhdistelmäkuvia, jotka näyttävät yhdellä silmäyksellä, miltä laajoilla hankealueilla näyttää juuri sillä hetkellä. Nämä kuvat mahdollistavat myös maaston yksityiskohtaisen tarkastelun, sillä kohteisiin pystytään myös tarkentamaan. Lisäksi droneilla pystytään ottamaan panoraamakuvia, jotka mahdollistavat maaston tarkastelun 360-asteisesti.
 
– Drone-tekniikka on mullistanut maastotiedon keräämistä radikaalisti. Sen avulla saadaan kerättyä tiedot isoilta alueilta nopeasti ja riittävän hyvällä tarkkuudella, kertoo Markku Palkama, Vt4 Kirri-Tikkakoski hankkeen mittauspäällikkö ja tuotannon tietomallikoordinaattori Destialta. 
 
Ennen tarvittavat maastotiedot vaativat maastoon jalkautumista joskus useaksikin päiväksi, nyt tarvittavat kuvaukset hoituvat parissa tunnissa yhdeltä mieheltä. Dronekuvaus säästää paitsi aikaa, on se myös kustannustehokasta tapa tuottaa rakentamishankkeessa vaaditut maastotiedot ja kuvat.

 


Video: 360-kuva on kiinnittynyt yhteen pisteeseen, jonka ympärillä kuvaa on mahdollista liikutella pisteen ympäri niin vaaka- kuin pystysuunnassakin. Infrarakentamisessa 360-kuvia hyödynnetään muun muassa ajankohtaisen tilannekuvan muodostamisessa. Videoksi muutettu 360-kuva on otettu 3.6.2021 Tikkakosken alueella. Kuvassa näkyy uudet kiertoliittymät. Tässä videoksi muutetussa esimerkissä tarkastellaan kuvaa vaakasuunnassa. 
 

Kun sadat kuvat sulautuvat yhdeksi

Drone-kuvien avulla tuotettavat yhdistelmäkuvat helpottavat hankkeen rakentamisen seurantaa, kun säännöllisin väliajoin koko hankealueelta saadaan lähes reaaliaikaista maastokuvamateriaalia. 
 
– Dronella otetaan 100–500 kuvaa laajalta alueelta. Kuvat yhdistämällä saadaan aikaan yksi iso kuva, Palkama selventää. 
 
Tietä, kallioleikkausta ja metsää.


Kuva: 360-kuvasta tehty panoraamakuva. Kuvassa taustalla näkyy Kirrinkallion kallioleikkaus ja etualalla nykyinen Vt 4:n linjaus Kirrinmäen kohdalla. Kuva on otettu etelästä pohjoiseen. 

 
Yhdistelmäkuvat ovat nopeuttaneet suunnittelua, sillä nykytilannetta kuvaavien yhdistelmäkuvien päälle voidaan sijoittaa suunnitelmakarttoja. 
– Tilanne maastossa konkretisoituu kirjaimellisesti silmien edessä, vaikka istuisimme kokoustilassa. Kuvat ja kartat yhdistämällä voidaan parilla hiiren klikkauksella tarkastella esimerkiksi sitä, miten vaikkapa metrin muutos tielinjaukseen risteysalueella vaikuttaa lopputilanteessa, Markku Palkama avaa dronekuvien hyödyntämistä infrarakentamisessa.
Kuvat helpottavat myös liikennejärjestelyjen suunnittelua, kun hankkeen kaikilla osapuolilla on käsitys maaston nykytilasta. 
 
– Aiemmin, kun drone-lennokkeja ei ollut käytettävissä, saattoi suunnittelijalla olla käytössään kaksikin vuotta vanhaa kuvamateriaalia, joka oli otettu aivan hankesuunnittelun alussa. Tällöin rakennuspohja on ollut luonnonmukaisessa tilassa, mutta nyt suunnittelija saa pohjakartaksi kuvaa, jossa maastoa on jo raivattu, Palkama kertoo. 
 
Myös laadunvalvonnassa on dronekuvilla tärkeä rooli. Drone-lennokin ottamien kuvien avulla pystytään myös muodostamaan  maastonpintaa kolmiulotteisesti ja näin varmistetaan hankkeen tilaajalle, että rakennetaan juuri sinne, minne pitääkin ja sitä, mitä oli suunniteltu. Samalla dronekuvat muodostavat osan rakennustöiden historiasta, sillä eri rakennusvaiheet on tarkasti dokumentoitu kuvin käytössä olevaan tiedonhallintajärjestelmään.

Tilaaja eli Väylävirasto käyttää drone-kuvausta niin hankkeen laadun kuin valmiusasteen seurantaan. Koska laskutus on jaettu hankkeen valmiusasteen mukaan maksueriin, on hankkeen valmistumisen etenemistä kätevää seurata drone-kuvauksen avulla, johon lisätty suunnitelma-aineisto.
– On todella helppoa seurata, onko joku maksuerä laskutuskelpoinen, kun sen voi todeta drone-kuvatusta materiaalista, jossa on lisättynä suunnitelma-aineisto ja myöntää tällä perusteella laskutuslupia urakoitsijalle. Talouden hallinta on myös näin tarkempaa ja ajantasaisempaa, kertoo projektipäällikkö Jarmo Niskanen Väylävirastosta. 

 Nykyinen Kirrin eritasoliittymä valokuvattuna ylhäältäpäin. Suunnitelmakartta erottuu kuvan päällä punaisina viivoina.



Kuva: Orthokuva, jossa Kirrin eritasoliittymän yhdistelmäkuvan päälle on tuotu suunnitelmakartta. Kuva on yhdistelmä orthokuvista, joka on muodostettu rakennustyön aikana vaiheittain otetuista orthokuvista. Kuvan reunojen rosoisuus johtuu kuvien päällekkäisyydestä.


 
Entä kilpaillaanko teillä toimistolla siitä, kuka pääsee tänään lennättämään lennokkia? 
– Nykyään lentäminen on luvanvaraista toimintaa, johon tarvitaan hyväksytysti suoritettu Trafin järjestämä verkkokurssi.  Itse lentäminen on hyvin yksinkertaista ja se perustuu tehtyyn lentosuunnitelmaan. Voisi sanoa karrikoiden, että painetaan nappia, kone lähtee ja sitten se tulee takaisin, Palkama kuvailee. 

Ilmakuva, jonka päälle on viety suunnittelukartta. Kartta näkyy kuvan päällä punaisina viivoina.

Kuva: Orthokuva Tikkakosken kiertoliittymästä rinnakkaistiellä.