Hyppää sisältöön

Vt 4 Hartola–Oravakivensalmi: Tiehanke mahdollisti laajat ja tuloksekkaat arkeologiset tutkimukset

Julkaistu 11.8.2021 9.05

 

Kuluvan kesän pinta-alaltaan laajimmat arkeologiset kaivaukset saatiin päätökseen heinäkuun lopulla Hartolassa. Valtatie 4 Hartola–Oravakivensalmi-tiehankkeen alueelle sijoittuneilla kaivauksilla tehtiin merkittäviä esine- ja muita löytöjä muun muassa kivi- ja rautakaudelta. Ilman tiehanketta kaivauksia ei olisi tehty. 

Väyläviraston tilaamassa tutkimuksessa kartoitettiin valtatien 4 uuden tielinjauksen alle jääviä muinaismuistokohteita Hartolassa. Hankkeen alueella oli yhteensä parisenkymmentä tutkimuskohdetta, joista laajimmat sijoittuivat Muikunlahteen ja Kirkkolan alueelle. Kaivauksia johtaneen arkeologi Ville Laakson, Maanala Oy, mukaan tutkittavia kohteita oli alueella erittäin paljon ja esine- ja muita löytöjä tehtiin runsaasti. 

Ilman tiehanketta kaivauksia ei olisi tehty, sillä niiden toteuttaminen on erittäin kallista. Lähes kaikki Suomessa tehtävät arkeologiset tutkimukset liittyvät käytännössä johonkin maankäyttö- tai rakennushankkeeseen, jonka toteuttaminen edellyttää, että hankealueella oleva muinaisjäännös tutkitaan ennen rakentamista tai muuta toimenpidettä. Hartolan kaivaukset, jotka työllistivät parhaimmillaan 30 arkeologia ja alan opiskelijaa, alkoivat huhtikuussa ja ne saatiin päätökseen heinäkuun lopulla. 

Kaksi arkeologia maastossa Hartolassa

Arkeologiset kaivaukset käynnistyivät huhtikuussa ja ne saatiin päätökseen heinäkuun lopulla.

”Tiehankkeen rakentamistyöt käynnistyivät kesäkuun alussa, joten niitä tehtiin parin kuukauden ajan hyvässä yhteisymmärryksessä rinnakkain arkeologien kanssa”, kertoo tiehankkeen projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Kaivausten päätyttyä tienrakentamistyöt jatkuvat entistä laajemmalla alueella. Hankkeessa valtatietä 4 parannetaan nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi 12 kilometrin matkalla ja rakennetaan muun muassa uusi keskikaiteellinen ohituskaistaosuus uudelle tielinjaukselle. Lisäksi rakennetaan uutta melusuojausta sekä pohjavesisuojaus noin yhdeksän kilometrin osuudelle. 

Hyvät kulkuyhteydet houkuttelivat jo kivikaudella

Vaikka yksittäiset rakenne- ja esinelöydökset itsessään ovat tärkeitä, pitää Laakso kuitenkin Hartolan kaivausten laajuutta tutkimuksen suurimpana arvona. Esimerkiksi Kirkkolan kaivaukset ulottuivat noin hehtaarin kokoiselle alueelle, mikä antaa merkittävästi paremman kokonaiskuvan tutkittavasta kohteesta ja sen historiasta kuin mitä yleensä saadaan. 

Muikunlahdella arkeologit tutkivat kivikautista asuinpaikkaa. Kohde on ollut asuinpaikaksi otollinen muun muassa sen tarjoamien kulkureittien – harjun ja vesistöjen – takia, ja vaikuttaakin siltä, että se on ollut asuttu useaan otteeseen. Alueella tehtiin paljon juuri asumiseen liittyviä löytöjä, kuten kivettyjä liesiä, saviastioiden palasia ja eläinten luita. Muinaisesta ihmisten liikkuvuudesta todistaa piikivestä valmistettu nuolen tai keihään kärki, sillä piikiveä ei Suomessa luonnostaan esiinny. Löydökset ovat noin 5 000–6 000 vuotta vanhoja.

”Erityisen mielenkiintoinen oli asuinpaikan keskeltä löytynyt hauta, joka oli yli kaksi metriä syvä. Tällaisia hautoja pääsee meillä tutkimaan vain todella harvoin”, Laakso kertoo. 

Kirkkolasta löytyi tuhat vuotta vanha ahjo

Kirkkolan alueella on ollut asutusta ja maanviljelyä rautakaudelta aina 1800-luvulle saakka. Paikalla on sijainnut Kankaanpää-niminen kylä ja sitä asuttaneet päijät-hämäläiset maanviljelijät ovat nykyisten hartolalaisten esi-isiä. 

Yksi kaivausten kiinnostavimmista löydöistä Kirkkolassa on rautakaudelta peräisin oleva, noin tuhat vuotta vanha sepän ahjo, joka Laakson mukaan on äärimmäisen harvinainen. Muita löydöksiä ovat veitset, lasihelmet, korut, kolikot ja värttinän pyörät, mutta myös eläinten luita otettiin kaivauksilta talteen tarkempaa analyysiä varten. 

”Yksi löydetyistä lasihelmistä on viikinkiajalta, ja se lienee peräisin Välimeren itäosista tai Lähi-Idästä – todiste ihmisten ikiaikaisesta liikkumisesta sekin”, kertoo Laakso.

Häntä itseään kiehtoo erityisesti pronssista valettu lohikäärmeen pään muotoinen esineen palanen, joka on luultavasti ollut osa tulusrautaa tai korua. 

Syksyn aikana arkeologeja odottaa vielä melkoinen työsarka: löydökset tutkitaan ja analysoidaan sekä kirjoitetaan tutkimusraportit. 

”Hyödynnämme muun muassa radiohiiliajoitusta biologisperäisten löydösten tarkemman iän määrittämiseen. Paljon lisää selviää siis seuraavassa vaiheessa ja voimme mahdollisesti tehdä pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä kummastakin nyt tutkitusta alueesta. Lopulta kaikki saatu tieto dokumentoidaan ja tuotetaan näin uutta materiaalia tieteellisen tutkimuksen käyttöön.” 

Lisätiedot:

Juha-Pekka Hämäläinen, projektipäällikkö, Väylävirasto
puh. +358 29 534 3563, [email protected]

Ville Laakso, arkeologi, Maanala Oy
puh. +358 50 5556312, [email protected]

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt-4-hartola-oravakivensalmi

www.facebook.com/Vt4HartolaOravakivensalmi

Vt 4 Hartola-Oravakivensalmi-hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä päätieyhteyksiä ja tavaraliikenteen pääväylä etelä-pohjoissuunnassa, joka kuuluu Euroopan unionin määrittelemään TEN-T-ydinverkkoon.