Hyppää sisältöön

Vt 4 Hartola–Oravakivensalmi: Rakennuttajakonsultti Jari Rämö – vaihe kerrallaan kohti kestävää ja turvallista valtatietä

Julkaistu 7.2.2023

Tiedätkö, mitä tiehankkeessa mukana olevan rakennuttajakonsultin työpöydälle kuuluu? Vt 4 Hartola–Oravakivensalmen hankkeessa rakennuttajakonsulttina toimiva projektipäällikkö Jari Rämö Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä huolehtii osaltaan, että työt etenevät laadukkaasti ja turvallisesti. Väyläviraston toimiessa hankkeen tilaajana ja vastuullisena rakennuttajana, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy toimii hankkeessa tilaajaa tukevana rakennuttajakonsulttina ja vastaa monista käytännön valvontatöistä työmaalla.

”Osallistun työmaakokouksiin, kirjoitan työmääräraportteja ja käyn läpi urakoitsijan lisä- ja muutostyötarjouksia. Tämän lisäksi tehtäviini kuuluu muun muassa urakoitsijan laskutukseen sekä laatuun ja turvallisuuteen liittyviä kokonaisuuksia. Tarkastan esimerkiksi, että suunnitelmat liikennejärjestelyistä ovat turvallisia ja sujuvia kaikille tienkäyttäjille”, kertoo Rämö.

90-luvun alkupuolella uransa aloittanut Rämö on ehtinyt olla monessa mukana. Karttunut kokemus takaa sen, että tiehankkeisiin kuuluvat työvaiheet ja erilaiset yksityiskohdat pysyvät hyvin hallussa. Esimerkiksi tässä hankkeessa merkittävässä roolissa olevien pohjavesisuojausten rakentaminen on Rämölle tuttua hommaa.

”Olen ollut 90-luvulta asti tekemisissä ympäristöä suojaavien rakenteiden, kuten pohjavesisuojausten kanssa. Myös meillä HTJ Oy:ssä on näistä vahva erikoisosaaminen. Kun suojauksia tehdään, on tärkeää ymmärtää rakenteiden toiminta, periaatteet ja erilaiset kynnyskohdat”, Rämö sanoo.

Mies seisoo työkoneen vieressä sorakentällä.

Jari hankkeen työmaalla asiaankuuluvissa työ- ja turvavarusteissa. 

Hartolan kauniissa harjumaisemissa kelpaa työskennellä

Hartola–Oravakivensalmen hanke on Rämön mukaan erityinen paitsi pohjavesisuojausten vuoksi myös siksi, että rakennettava tie kulkee suuren harjumuodostelman läpi. Alueelle ei myöskään ole osunut rakentamisen kannalta haasteellista pehmeää maa-ainesta, kuten turve- tai saviainesta.

”Tielinjan rakentaminen luonnontilaisen harjun läpi on hieman harvinaisempi homma. Lisäksi erityistä on ollut se, ettei alueelle rakennettu yhtäkään siltaa, kun usein valtateiden kohdalle niitä osuu vähintään kaksi. Hankkeessa on ollut monin tavoin ihanteellinen ympäristö tehdä hommia”, toteaa Rämö.

Työmaalla Rämö käy useamman kerran kuukaudessa. Rakentamisen seuraaminen paikan päällä tuo hyvää vastapainoa työpöydän ääressä työskentelylle.

”Työmaalla käyminen on aina innostavaa, kun näkee käytännön toimintaa ja konkreettisesti sen, miten työt edistyvät”, Rämö sanoo.

Pitkäaikaiset työn tulokset innostavat

Työssään Rämö pitää erityisesti tiehankkeiden prosessimaisesta luonteesta. Häntä innostaa erityisesti nähdä itse, miten turvallinen ja toimiva tie rakentuu vaiheittain sekä konkreettiset aikaansaannokset työmaalla.

”Motivoivaa on, kun työ etenee suunnitelmien mukaisesti ja projekti alkaa valmistua. Kyllä se lämmittää mieltä, että omalla osaamisella ja panoksella voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen”, Rämö pohtii.

Tiehankkeiden pitkäaikaiset tuotokset takaavat myös sen, että työn tuloksia pääsee ihailemaan useasti vielä projektien päättymisen jälkeenkin.

”Kun olen jo vuosikymmenien ajan ollut mukana erilaisissa hankkeissa, niin vanhoja projekteja tulee vastaan eri puolella Suomea kulkiessa. Siinä ohi ajaessa voi sitten muistella, että tuonne tehtiin sitä ja tätä, ja tuonne taas tuli rakennettua tuollainen tie”, naurahtaa Rämö.
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta