Päällystystyöt ovat olennainen osa tiehanketta, sillä asfalttipäällystettä tehdään koko 12 kilometrin matkalle ja noin 150 000 neliömetrin alalle useampi päällystekerros. Hankkeessa sekä uusitaan vanhaa että tehdään kokonaan uutta päällystettä. Uusi päällyste tehdään kesäkaudella 2023 valmistuvalle uudelle tielinjaukselle Muikunlahden ja Kettuvuoren välille.
”Parannettavalla tieosuudella asfalttipäällysteiden uusiminen edistää liikenneturvallisuutta, kun uria ja muita tien epätasaisuuksia saadaan vähennettyä. Koska hankealue sijaitsee pääosin pohjavesialueella, on tien rakenteen kannalta välttämätöntä, että päällysteessä on tiivis asfalttikerros. Pohjavesisuojaus estää haitallisten kemikaalien kulkeutumisen maakerroksiin ja edelleen pohjavesiin”, kertoo hankkeessa rakennuttajakonsulttina toiminut projektipäällikkö Jari Rämö Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.
Liikennemäärien mukainen asfalttipäällyste pidentää tien käyttöikää
Asfalttipäällysteen koostumus on varsin yksinkertainen: noin 95 % muodostuu kiviaineksesta ja loput 5 % on bitumia. Lisäksi asfalttimassaan voidaan lisätä myös kalkkikiveä ja kuitua, jotka parantavat asfalttimassalta vaadittuja ominaisuuksia. Työn alkuvaiheessa kiviaines kuumennetaan ja asfalttimassa sekoitetaan asfalttiasemalla, josta se kuljetetaan työmaalle. Työmaalla kuuma massa levitetään ja tiivistetään asfaltinlevittäjällä haluttuun kerrospaksuuteen, jonka jälkeen se vielä tiivistetään jyrällä. Kun asfaltin pinta on riittävästi jäähtynyt, jälkijyrä vielä viimeistelee pinnan.
Työn aikana saa olla tarkkana, sillä asfalttimassan lämpötilat ovat hyvin korkeita ja monet vaiheista tulee tehdä massan ollessa juuri oikean lämpöistä. Esimerkiksi levitetyn asfalttimassan tiivistys jyrällä tehdään massan ollessa noin 160–180 asteen lämpötilassa.
Hankkeen päällystystyöt täydessä vauhdissa. Asfaltinlevittäjä levittää ja tiivistää kuumaa asfalttia ja perässä kulkeva jyrä tiivistää massan vielä tiiviimmäksi.
Asfaltin simppeli koostumus helpottaa vanhan päällysteen kierrättämistä, mikä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa asfalttia on uusittava vilkkailla teillä usein. Erityisesti raskas liikenne sekä nastarenkaat kuluttavat asfalttipäällystettä tehokkaasti.
”Hartola-Oravakivensalmen hankealue kuuluu valtakunnalliseen päätieverkkoon ja siellä liikkuu runsaasti raskasta liikennettä. Raskas liikenne kuormittaa tietä paljon, joten tien keston takia asfalttikerrosten tulee olla riittävän paksuja, jotta tie kestää liikenteen suuren rasituksen vuodesta toiseen,” jatkaa Rämö.
Harjumuodostelma tarjoaa valtatien parantamiselle ihanteelliset puitteet
Hartola-Oravakivensalmen hankealue sijaitsee suurelta osin harjumuodostelman päällä, mikä tarjoaa Rämön mukaan varsin ihanteelliset olosuhteet tien parantamiselle. Esimerkiksi pehmeää maa- ja saviainesta, joka vaatii tiemassan vaihtoa tai tiepohjan vahvistusta, on ollut hyvin vähän. Tämä helpottaa asfalttipäällysteen pohjana toimivien tien rakennekerrosten rakentamista.
”Erityisesti yhdeksän kilometrin matkalle rakennettavat pohjavesisuojaukset ovat tässä urakassa suurta huomiota ja tarkkuutta vaativa juttu. Niihin kohtiin, joihin suojaukset tulevat, ne tulevat noin puolen metrin syvyyteen asfalttipäällysteen reunauksen alle. Pohjavesisuojaukset itsessään eivät juurikaan vaikuta päällystystöihin, mutta niistä on tärkeää olla tietoinen töitä tehdessä”, Rämö sanoo.
Valmiin päällysteen reunat täytetään lopuksi soramurskeella.
Päällystystyöt jatkuvat keväällä 2023
Hankkeen päällystystyöt ovat tältä vuodelta saatu päätökseen ja työt jatkuvat säiden salliessa keväällä 2023. Parhaiten työt etenevät poutasäässä lämpötilan ollessa plussan puolella, sillä kovalla sateella tai pakkasella asfaltin levitystä ei voi tehdä. Tavoitteena on, että päällystystyöt saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi vuoden 2024 aikana, jolloin viimeinen päällystekerros levitetään.
Lisätiedot:
Juha-Pekka Hämäläinen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 029 534 3563, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt-4-hartola-oravakivensalmi
www.facebook.com/Vt4HartolaOravakivensalmi
Vt 4 Hartola–Oravakivensalmi-hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä päätieyhteyksiä ja tavaraliikenteen pääväylä etelä-pohjoissuunnassa, joka kuuluu Euroopan unionin määrittelemään TEN-T-ydinverkkoon. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 26 miljoonaa euroa.