Hyppää sisältöön

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie: Vieraslajien torjunta on osa infrarakentamista

Julkaistu 17.9.2021

Moni lienee herännyt haitallisista vieraslajeista käytävään keskusteluun viimeistään vuonna 2019, kun perinteisenä perennakasvina pidetty komealupiini lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. Lainsäädäntö velvoittaa niin kotipuutarhureita kuin tienrakentajiakin hävittämään omalta tontiltaan haitalliset vieraslajit siten, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön. Vieraslajien hävittämisellä pyritään luomaan tilaa kotoperäisille kasveille, jotka eivät menesty kilpailussa vieraslajien kanssa. Koska infrarakentamisessa myllätään isoja maa-alueita, vaatii maaperän käsittely rakentajilta erityistä huolellisuutta. 

Rakennustöiden alkaessa kesällä 2018 VALTARI-työmaalla selvitettiin haitallisten vieraskasvilajien esiintyminen. Maisemointiin käytettävät kasvualustat tehtiin paikan päällä työmaa-alueella, ja vieraslajiselvitys ohjasi mitä raaka-ainetta kasvualustoihin voitiin käyttää sekä pystyttiin huomioimaan vieraslajien esiintymisalueet niin, että niiden leviämistä ei aiheutettaisi maa-ainesten käytön mukana.

– Kun voimakkaasti leviävät vieraslajit on poistettu rakennettavalta alueelta, on uusilla istutettavilla kasveilla ja puilla myös paremmat edellytykset menestyä. Ja luonnollisesti vieraslajien poisto edistää myös muun ympäröivän luonnon hyvinvointia ja elpymistä, maisemasuunnittelija Tarja Kojo Afry Finland Oy:stä sanoo. 

Maaperän käsittely vaatii huolellisuutta 

Haitallisimmat vieraslajit Lahden päässä hanketta ovat jättibalsami ja jättiputki. Ne leviävät voimakkaasti siemenien avulla. Suuria jättipalsamikasvustoja on ollut Porvoonjoen, Paskurinojan ja Vartio-ojan varrella. Näiden alueiden pintamaiden käsittelyssä on noudatettu erityistä huolellisuutta. Pintamaa kuorittiin pois vähintään 20 cm:n syvyydeltä ja poistettu maa on pidetty erillään muusta maa-aineksesta. Pintamaa on kierrätetty Lahden kaupungin ohjeiden mukaisesti siten, että se on haudattu maa-aineisten sijoitusalueelle ja valleihin vähintään 50 cm:n syvyyteen. Tämä estää siementen leviämisen. Varotoimenpiteistä huolimatta saattaa jokunen siemen kuitenkin jäädä pintamaahan. Vieraslajien torjuminen vaatii siis myös sitkeyttä: säännöllisiä hävitystalkoita, kunnes kasvustot on saatu tukahdutettua. 
 

Suojavarusteisiin pukeutunut mies leikkaa siimurin kanssa matalaa jättipalsamikasvustoa. Taustalla näkyy Patomäen tunnelin suut ja tietä.

Kesällä 2020 siimattiin VALTARIn toimesta jättipalsamikasvustoja Paskurinojan varressa ja Kujalassa sekä Patomäen tunnelin itäpäässä. Jättipalsamien siimaus pitää tehdä alkukesästä ennen kuin kasvi on tehnyt siemeniä. Kehätien hoidosta vastaavat ELY ja Lahden kaupunki. 

 – Rakennettavilla alueilla on kasvanut myös haitalliseksi luokiteltavaa valkokarhunköynnöstä ja komealupiinia. Myös näiden kasvustojen poistamisessa on noudatettu samoja vieraslajien poistoon tarkoitettuja menetelmiä kuin jättipalsamin kohdalla, Tarja Kojo kertoo. 

Jättipalsami, vihreät lehdet, vaaleanpunainen kukka.

Nopeasti kasvava ja voimakkaasti leviävä jättipalsami syrjäyttää helposti alkuperäiset kasvit. Jättipalsami irtoaa helposti juurineen ja helpoin keino hävittää jättipalsami on kitkeä se ennen siemenkotien muodostumista. Kasvijäte tulisi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää ennen sen kompostoimista, sillä jättipalsami voi kasvattaa juuret jopa pienestä varren palasta. Kuvassa on nuorta jättipalsamikasvustoa. Jättipalsami voi kasvaa yli kahden metrin korkuiseksi. 

Haitalliset vieraslajit köyhdyttävät sekä luontoa että taloutta 

Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta. Voimakkaasi leviävät haitalliset vieraslajit vievät elintilaa kotoperäisiltä kasveilta ja köyhdyttävät näin ympäristöä. Ne voivat pahimmillaan aiheuttaa myös taloudellista vahinkoa aiheuttamalla satotappioita maataloudessa. Myös haitallisten lajien levinneisyyttä selvittävät tutkimukset aiheuttavat kustannuksia kunnille ja kaupungeille torjuntatoimenpiteiden lisäksi. 

Iso ja jykevärunkoinen kasvi, jolla on suuret, liuskoittuneet lehdet ja valkoisia pallomaisia kukintoja.

Jos poistat jättiputkea omatoimisesti, muista suojata ihosi ja silmäsi: jättiputken kasvineste voi aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita, mikäli iho altistuu samalla auringolle. 

Lahdessa torjuttavien haitallisten vieraslajien listalla ovat jättiputken ja jättipalsamin lisäksi muun muassa komealupiini ja terttuselja. Jättiputkihavainnoista tulisi ilmoittaa kaupungille, sillä Lahden tavoitteena on hävittää se kokonaan kaupungin alueelta. Lahdessa torjutaan jättiputkea maksutta myös yksityistonteilta asukkaiden ilmoitusten perusteella. Havainnoista voi ilmoittaa verkkolomakkeen kautta. 

– Jättipalsamin, kurtturuusun ja komealupiinin torjuntatalkoisiin voi ryhtyä kuka tahansa, kunhan muistaa hävittää kasvijätteen asianmukaisesti. Vinkkejä torjuntaan löytyy esimerkiksi vieraslajit.fi-sivustolta, Tarja Kojo vihjaa. 

Lue lisää haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta: 
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/#torjunta
http://vieraslajit.fi/