Hyppää sisältöön

Väylä uudisti onnistuneesti vuonna 1918 rakennetun Vantaanjoen ratasillan Riihimäellä

Julkaistu 26.06.2019

Helsinki-Riihimäki -ratahankkeessa rakennettiin Riihimäen henkilöratapihalle uusi Vantaanjoen ratasilta.  Raideliikenteen sujumisen lisäksi sillan rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristönäkökohtiin mm. rakentamisen aikaisella vedenlaadun tarkkailulla ja rakentamalla taimenille kutusoraikkoja- ja poikaskivikoita yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n kanssa. Vantaanjoki ohjataan uudelle uomalleen perjantaina 28.6.

Nykyinen, vuonna 1918 rakennettu Vantaanjoen ratasilta on elinkaarensa päässä. Sillan korjaaminen ei olisi ollut teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Uusi silta rakennettiin nykyisen sillan viereen.

Rakentaminen toteutettiin niin, että raideliikenteelle siltatöistä aiheutuva haitta oli mahdollisimman vähäinen. Sillan paalutukset tehtiin junaliikenteen mahdollistamissa työraoissa ja uusi silta rakennettiin kahtena lohkona raiteiden sivussa. Lohkot siirrettiin paikoilleen liikennekatkojen aikana kahtena viikonloppuna huhtikuussa. Tämän jälkeen kaivettiin joelle uusi uoma uuden sillan ali. 

Uusi ratasilta mahdollistaa jalankulku- ja pyöräilytien rakentamisen sillan ali, joka valmistuessaan parantaa radan itäpuolella palveluiden ja rautatieaseman saavutettavuutta sekä mahdollistaa Vantaanjoen virkistyskäytön aiempaa paremmin.

Ympäristön hyvinvointi edellä

- Ympäristönäkökohtien hyvä huomioiminen Väylän hankkeissa on normaali lähtökohta. Tässä hankkeessa rakentamisen aikaisia vaikutuksia lievennettiin toteuttamalla rakentaminen pääosin kuivatyönä. Lisäksi uuden uoman avaaminen ajoitettiin kesään, jolloin meritaimenen vaellusta ei juurikaan tapahdu ja virtaama joessa on vähäisimmillään, kertoo projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylästä. 

Veden laatua tarkkailtiin erityisesti sameuden osalta rakentamisen aikana jatkuvalla mittauksella, eikä veden laadussa havaittu heikkenemistä rakentamisen aikana.

Vantaanjoki on yksi Suomenlahden tärkeimmistä taimenen luonnonlisääntymisjoista. Vantaanjoen kalataloudellisen merkityksen ja arvon turvaamiseksi Väylä hyödynsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalaviranomaisen sekä Kala- ja Vesitutkimus Oy:n asiantuntemusta. Uuden uoman pohja muotoiltiin keskeltä syvemmäksi, joka mahdollistaa kaloille riittävän vesisyvyyden vähävetisinä aikoina. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n opastuksella uoman pohjalle rakennettiin kutusoraikkoja- ja poikaskivikkoja.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry suojelee ja kunnostaa koko Vantaanjoen vesistöä ja on tehnyt kalataloudellisia kunnostuksia jo noin 20 vuoden ajan lähes kaikissa Vantaanjoen vesistön 14 kunnassa. Tänä aikana meritaimenen kutualue on laajentunut Vantaankoskelta 95 km päähän merestä Riihimäelle saakka.

- Virho on erittäin tyytyväinen, että tällaisessa ratasiltahankkeessakin otetaan huomioon Vantaanjoki ja sen kalat ja hankkeen yhteydessä rakennetaan kutusoraikkoja taimenen kutupaikoiksi ja poikaskivikoita taimenen poikasten suojaksi, Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm Virho ry:stä toteaa.

Parannusehdotuksena Stenholm mainitsee, että jo vesiluvassa tulisi olla tarkemmin määritelty kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamisen periaatteet, jotta niiden kannalta tärkeimmät asiat tulisivat huomioitua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Vantaanjoen ratasilta -hankkeessa mukana olleet tahot suhtautuivat myönteisesti niiden rakentamiseen, joten Virhon opastuksella ja hyvällä yhteistyöllä ne saatiin pääosin rakennettua ennen veden johtamista uuteen uomaan.

- Osa kutusoraikoista rakennetaan valmiiksi ja kaikkien kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden hienosäätöä tehdään Virhon ohjauksessa vielä veden uuteen uomaan johtamisen jälkeenkin, kertoo Stenholm. 

Helsinki–Riihimäki -ratahankkeessa parannetaan Suomen vilkkaimmin liikennöidyn rataosuuden, pääradan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on käynnissä vuosina 2016–2020. Lisätietoa: www.vayla.fi/helsinki-riihimaki ja www.facebook.com/riihimaenratapihanuusiminen.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta