Uusi Vt 12 Lahden eteläinen kehätie kurvaa Patomäen tunnelin läpi ja urheilukenttä säilyy kaupunkilaisten käytössä
Uusi kehätie tulee kulkemaan Patomäen kenttien ali rakenteilla olevassa tunnelissa. Patomäen tunnelin tarkoitus on palvella kaupunkilaisia – se estää melun kuulumisen tiheään asutuille alueille sekä mahdollistaa monelle kaupunkilaisille tärkeän harrastepaikan jatkuvuuden.
Tunnelin päällä olevat Patomäen nurmialueet ovat tärkeitä harjoittelupaikkoja esimerkiksi juniorijalkapallolle, koska siellä on tilaa useamman kentän verran harjoitella ja pelailla. Tunneli myös estää kehätiestä aiheutuvan melun leviämistä vieressä oleville asuinalueille
Tunneli kulkee betonikannen alla
Aleksi Järvinen, Patomäen tunnelin ja VALTARI-allianssin projekti-insinööri Skanskalta kertoo, että tunnelissa ollaan jo päästy seinien pystytykseen.
Entä minkälainen betonitunneli on? Kaivetaanko ensin kuoppa ja sen päälle laitetaan betonia?
”Melkein joo”, vastaa Aleksi Järvinen. ”Ensin kaivetaan maata halutulle syvyydelle ja kuopan seinät tuetaan. Sen jälkeen pohjatasoon tehdään tunnelin anturat, joiden päälle tehdään seinät. Anturat pitävät seinät ja tunnelin pystyssä ja toimivat niiden ankkureina syvälle maan sisään peruskallioon tai kantavaan moreeniin lyötyjen teräsbetonipaalujen avulla. Teräsbetonia käytetään anturoiden lisäksi seinien ja holvin, eli tunnelin katon, rakentamisessa. Kun seinät ovat valmiita, ne vesi- ja lämpöeristetään ulkopuolelta. Samalla voidaan rakentaa tunnelin sisälle tulevaa tietä, salaojat ja hulevesilinja. Tunnelin sähkötekniikat asennetaan viimeisenä.”
Tunnelin on arvioitu valmistuvat loppuvuodesta ja sen päällä oleva kenttä valmistuu käyttökuntoon arvion mukaan 2021. Tavoitteena on ottaa tunneli liikenteelle loppuvuonna 2020 muun kehätien valmistuttua.
Rakenteet on suunniteltu kestämään 100 vuotta käyttöä
Patomäen tunnelista tulee noin 400 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Se rakennetaan 27:stä lohkosta, joista jokainen on kahdeksan metriä korkea, 16,5 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Kaikkiaan tunnelin tekemiseen menee noin 1 800 000 kg harjaterästä ja 13 000 kuutiota betonia. Se on sitten yhteensä 300 suuren norsun verran terästä ja 1 600 betoniauton verran betonia.
”Käytännössä tunnelin rakenteet eivät voi murtua. Seinät ovat 0,55 metriä paksut ja katto, eli holvi 0,8 metriä paksu. Katto tehdään niin, että ensin seinien päälle asennetaan TT-laatat. TT-laatat ovat esijännitettyjä teräsbetonielementtejä, joilla päästään pitkiin jänneväleihin – eli ne yltävät koko tunnelin leveyden yli. Yhteen lohkoon menee 10 kpl TT-laattoja. Laattojen päälle raudoitetaan holvin raudoitus ja lopuksi valetaan betoni”, projekti-insinööri Aleksi Järvinen tarkentaa prosessia.
Tunnelin teossa on myös erikoisempia ratkaisuja. Tunnelin alapuolisessa vettä pidättävässä rakenteessa on käytetty muovipontteja ja tunnelin holvin teossa käytetään ylösalaisin olevia TT-laattoja. Näin vältetään erillisen perinteisen holvin muotituksen valua varten ja muotin tuennan tarve.
Kuva: Patomäen tunnelin työmaa tammi-helmikuun vaihteessa 2019. Kuvassa näkyy anturoiden raudoitusta ja seinien muotitustyötä.
Tunnelin projekti-insinööri on eri rakennusvaiheiden ekspertti
Tunnelin projekti-insinöörinä Aleksi Järvisellä on käsitys tunnelin eri rakenteista, niiden rakentamiseen tarvittavista työvaiheista, eri työvaiheiden kustannuksista ja siitä, miten kaikki eri asiat riippuvat toisistaan. Aiemmin Aleksi oli reilu kaksi vuotta mukana rakentamassa Helsingin Lauttasaaren metroasemaa – rakenteeltaan erilaista, mutta muuten ”samanlaista” betonirakennelmaa.
Projekti-insinöörille yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Aleksin päivät täyttyvät aikataulujen tekemisestä, työvaiheiden suunnittelua, rakentamisessa tarvittavien materiaalien tilauksia ja urakoitsijoiden kanssa näiden läpikäymisestä.
”Toisin sanoen tärkein tehtäväni on ohjata miten ja mitä tehdään milloinkin. Varmistan, että tarvittavat tavarat löytyvät työmaalta ja että rakentamisen detaljit ovat kohdallaan. Työhöni liittyy siis myös luonnollisesti palaveeraamista urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa”, Aleksi kertoo. ”Pidän siitä, että saan olla uusien ihmisten kanssa tekemisessä ja että meillä on yhteinen päämäärä, tunnelin valmistuminen laatu-, turvallisuus- ja kustannuskriteereitä seuraten.”
”Meille jokaiselle, joka on työmaalla töissä, on aina palkitsevaa nähdä valmis kohde. Jotain, mikä on konkreettisesti saatu aikaiseksi.”
Kuva: Työmaa-insinööri Aleksi Järvinen, Skanska, VALTARI-allianssi. Taustalla Patomäen tunnelin ensimmäisiä seinäraudoite-elementtejä paikoillaan.
Eri alojen osaajat rakentavat tunnelia myös talvella
Tunnelin rakentaminen kestää noin vuoden ja keskimäärin töissä on noin 40 henkilöä. Eri ammattikuntia tarvitaan, sillä tunnelia rakentavat yhteistuumin maanrakentajat, raudoittajat, timpurit, nosturikuskit, mittamiehet, betonimiehet, työnjohtajat ja insinöörit.
Patomäen tunnelin rakentamista tehdään vuoden läpi. Talvella rakentaminen on hitaampaa ja olosuhteiden hallintaan menee kesää enemmän aikaa.
”Eli kun on paljon lunta, työpäivä saattaa alkaa lumenluonnilla”, Aleksi toteaa. ”Monet vaiheet voi tehdä talvella, mutta esimerkiksi vesieristykset on parempi tehdä kesäiseen aikaan kuivuuden ja lämpötilan ollessa suotuisampia. Betonin pumppausta ei myöskään tehdä, kun pakkasta on enemmän kuin – 15 astetta.”
Lisätietoja:
Projektijohtaja Janne Wikström, Väylä, puh. 029 534 3600,[email protected]
Projekti-insinööri Aleksi Järvinen, VALTARI-allianssi, puh. 040 167 7215, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)
Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.
Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.