- Kun hankkeessa on mukana useita infra-alan toimijoita voi helposti käydä niin, että jokainen osapuoli katsoo kokonaisuutta vahvasti omien tavoitteidensa kautta. Pyrimme tietoisesti välttämään tämän kaltaisen tavoitteiden välisen kilpailutilanteen ja teimme määrätietoisesti työtä yhteishengen ja turvallisen ilmapiirin luomiseksi koko hankkeelle. Järjestimme useampia laajempia tilaisuuksia henkilösuhteiden edistämiseksi ja yhteisten tavoitteiden selkeyttämiseksi. Nämä hankkeen alussa luodut hyvät käytännöt kantoivat loppuun asti ja helpottivat kaikkien työtä ja olemista huomattavasti”, miettii projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen päätavoitteena oli varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne siirtämällä valtatien 12 linja eteläisemmälle reitille pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia. Kehätie oli tarkoitus avata liikenteelle vuoden 2021 lopussa.
Uusi kehätie valmistui alkuperäistä suunnitelmaa laajemmassa kokonaisuudessa, budjetissa pysyen ja vuoden alkuperäisestä aikataulusta etuajassa joulukuussa 2020. Lisäksi hanke tuotti lisäarvoa lukuisilla eri tavoilla.
Aikataulun ja budjetin toteutuminen.
Väylävirasto selvitytti, mitkä tekijät mahdollistivat hankkeen poikkeuksellisen onnistumisen. Ajatuksena oli, että onnistumisen taustalla vaikuttavia parhaita käytäntöjä ja kerrytettyjä oppeja voidaan hyödyntää myös tulevissa hankkeissa. Selvityksen toteutti Boost Brothers Oy.
Johdonmukaista hankekokonaisuuden johtamista ja yhdessä kehittymistä
Kokoluokaltaan merkittävän hankekokonaisuuden osittelu kahteen hankeosaan ja kolmeen suurempaan, eri toimijoiden toteuttamaan, rakennusurakkaan oli onnistunut ratkaisu. Hanke toteutettiin osittelusta huolimatta vahvasti kokonaisuutena ja hankeosien välistä yhteistyötä johdettiin järjestelmällisesti muun muassa säännöllisillä yhteistyöpalavereilla sekä tukemalla eri hankeosapuolien tutustumista myös henkilökohtaisella tasolla. Yksi hankkeen onnistumista keskeisesti selittävistä tekijöistä onkin eri osapuolten välinen erittäin toimiva yhteistyö.
Hankkeen onnistumista selittää merkittävästi myös se, että eri hankeosapuolilta edellytettiin kehittymistä, minkä myötä organisaatiot ja niiden työntekijät oppivat ja hyödynsivät osin täysin uudenlaisia tapoja toimia.
Osana selvitystä toteutetussa kyselytutkimuksessa vastaajat (40 henkilöä) arvioivat, että he oppivat kaikista kyselyssä mainituista osa-alueista enemmän kuin tavanomaisessa hankkeessa.
Selvästi eniten oppimista tapahtui kahdella osa-alueella, jotka olivat
• Yhteistyö hankkeen osapuolten välillä
• Viestintä
Hankkeen opit verrattuna tavanomaiseen hankkeeseen
Kyselytutkimuksen (40 vastaajaa) tulokset hankkeen opeista verrattuna tavanomaiseen hankkeeseen. Oppimista arvioitiin asteikolla +3…-3, jossa +3 = Opin aiheesta selkeästi enemmän verrattuna tavanomaiseen hankkeeseen, 0 =Opin aiheesta saman verran kuin tavanomaisessa hankkeessa ja -3 =Opin aiheesta selkeästi vähemmän kuin tavanomaisesta hankkeesta.
Kyselytutkimusta täydentäneiden haastattelujen perusteella voidaan todeta, että vahvaa oppimista hankkeessa selittävät:
• korkeat vaatimukset toiminnalle hankinnassa
• asioiden toistaminen
• yhdessä suunnittelu
• jatkuva keskustelu
• asioihin puuttuminen
• merkittävä panos viestintään
Vahva ratkaisukeskeisyys ja hankekokonaisuuden yhteinen työkulttuuri ja toimintamallit johtivat uuden omaksumiseen sekä yhdessä kehittymällä että toisilta oppimalla. Näyttääkin siltä, että alalla on nyt huomattavissa määrin ammatillisesti kehittyneitä henkilöitä. Tästä on hyötyä koko yhteiskunnalle muun muassa tuottavuuden kasvun myötä.
Ketterää ja joustavaa päätöksentekoa
Projektin ydinjohdon päätöksenteko hankkeessa oli selvityksen mukaan ketterää, perehtynyttä, nopeaa ja oikeudenmukaista. Johtamisen avoimuus ja joustavuus näkyi muun muassa siten, että kun joku hankkeen osapuolista toi esiin uutta, aikaisempiin päätöksiin vaikuttavaa tietoa, uusi tieto ja ratkaisuehdotukset käsiteltiin avoimesti ja tarvittaessa aiempia päätöksiä muutettiin. Ammattitaidon ohella projektinjohdon työskentely fyysisesti samassa projektitoimistossa muiden hankeosapuolien kanssa edisti kuvatun laista johtamista sekä hankkeen näyttäytymistä yhtenä, selkeänä kokonaisuutena, jossa yksipuoliset intressit eivät olleet keskiössä.
Projektinjohtaminen osoitti rohkeutta ja edelläkävijyyttä – suuren hankekokonaisuuden toimintamallit johdettiin noudattamaan dialogisen vuorovaikutuksen periaatteita lävitse koko hankeorganisaation. Näin toimien hankkeen tavoitteet koettiin yhteiseksi asiaksi ja hankeorganisaatioon kehittyi vahva, tasavertainen yhteisöllisyys, jossa ”puhallettiin yhteen hiileen”.
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen menestystekijät, joita jatkossa voidaan soveltaa myös muissa hankkeissa, voidaan yleisellä tasolla kiteyttää seuraavasti:
• Avoin, rohkaiseva keskustelukulttuuri
• Rohkeus tehdä päätöksiä
• Joustavuus muuttaa suunnitelmia ja päätöksiä
• Selkeät koko hankkeen yhteiset tavoitteet ja kannustimet
• Kehittyneimmän teknologian ohjattu hyödyntäminen kaikissa hankkeen vaiheissa ja osa-alueissa
• Projektiryhmän sisäinen luottamus
• Monipuolinen ja rikas sisäinen ja ulkoinen viestintä (riittävä resursointi)
• Tekijöiden kanssa yhdessä kehitetyt suunnitelmat.
Lisätiedot:
Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, [email protected]
Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Väylävirasto, puh. 029 534 3563, [email protected]