Tieverkolla luvassa pääosin normaali kelirikkokevät, rataverkolla tilanne on kuitenkin haastavampi

Suomessa päästäneen pääosin tieverkon osalta keskimäärin normaalilla kelirikolla ja Kaakkois-Suomessa normaalia helpommalla, kun puolestaan Pohjois-Suomessa kelirikon ennakoidaan olevan vaikeampi. Liikennehaittoja on silti odotettavissa haitallisen routimisen vuoksi tie- ja rataverkolla. Erityisesti rataverkolla liikennehaittoja aiheuttavaa routimista esiintynee selvästi edellisvuosia enemmän. Kuluneen talven jäätilanne on ollut keskimääräistä vaikeampi, mutta saaristoliikenteessä lossi- ja yhteysalusliikenteelle on odotettavissa vain vähäisiä haittoja.

Tiestön kelirikkokeväästä ennustetaan lähes koko valtakunnan tasolla normaalia, mutta Pohjois-Suomessa rannikkoalueiden ulkopuolella kelirikko voi olla vaikeampi. Kaakkois-Suomessa ja osin keskisessä Suomessa voidaan sen sijaan päästä normaaliakin helpommalla kelirikolla. Paikallisesti kelirikon suhteen voi olla kuitenkin isojakin eroja, ja kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu vielä paljolti kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.

"Aikaisin alkanut talvi mahdollisti pitkät routaantumisajat koko Suomeen, jolloin tierakenteet ja -ympäristö ovat syvästi jäässä. Helmikuun normaalia lämpimämmät kelit tulevat näkymään myös kevään kelirikon haasteina. Lähes koko maassa on esiintynyt paikallisia sulamisvesiongelmia, ja vettä on vaihtelevat määrät jääkerrosten päällä. Monella alueella on myös esiintynyt routaheittoja", kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Helmikuun vesisateet aiheuttivat päällystevaurioita lähes koko maassa. Erityisesti eteläisessä Suomessa reikiintymistä voi näkyä enemmänkin. Reikiintymisongelmia voidaan vielä nähdä kevään aikana ympäri maata, jos haasteellisia kelejä esiintyy lisää. Päällysteiden kannalta olisi oivallista, että lumi ja jää sulavat tasaisesti vähitellen.

Sorateiden painorajoituksia ennakoidaan keskitasoisiksi

Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien onkin tärkeää sopeuttaa ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.  

”Sorateillä esiintyy monin paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Ajamiselle haitallista vaikeaa pintakelirikkoa esiintyy tyypillisesti samoilla teillä, joille voidaan arvioida tulevan painorajoituksetkin. Tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia kelirikon aikaan”, Pirinen sanoo.

Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskitason rajoitukset, noin 1300–1700 kilometriä painorajoitettua tietä. Helpohkona kelirikkokeväänä vuonna 2023 painorajoituksia toteutui 1150 kilometrillä.

Rautateiden haitallinen routiminen laajempaa kuin vuosikymmeneen

Tavanomaista kylmempien ja pidempien pakkasjaksojen myötä routasyvyys on rataverkolla maaliskuun alkupuolella noin 0,1–0,15 metriä syvemmällä kuin kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Nopeusrajoituksia tai tehostettuja kunnossapitotoimenpiteitä aiheuttavaa routimista ennakoidaan rataverkolle ilmenevän enimmillään noin 54–75 raidekilometrin matkalla. Liikennehaittojen arvioidaan olevan laajimmillaan huhti-toukokuun vaihteessa. Pääosa routimishaitoista kohdistuu rataosuuksille, joilla ratarakenteen paksuus on selvästi alimitoitettu ja rakenteen kuivatus toimii heikosti, eli perusparannustoimenpiteitä odottaville rataosuuksille.

Osa talvikauden tilapäisistä nopeusrajoituksista voi aiheutua normaalin junaliikenteen myötä kasvavien kuormituskertojen tai ratarakenteen kunnon heikentymisen takia lisääntyvistä raidegeometrian muutoksista, joten routiminen ei ole nopeusrajoitusten ainoa syy.  

”Ennusteen mukaiseen hieman haasteelliseen routakevääseen on varauduttu. Routatilanteen muutoksien tarkkailu on jatkuvaa ja kunkin rataosan kunnossapitäjä pyrkii siihen, että tarvittavat kunnossapitotoimet suoritetaan oikea-aikaisesti, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, kertoo radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari Väylävirastosta.

Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vähäisiä haittoja

Kuluneen talven jäätilanne on ollut keskimääräistä vaikeampi. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 10–50 senttimetrin paksuista jäätä. Koko Saaristomeri on ollut jääpeitteinen. Itäisen Suomenlahden rannikolla on ollut 30–55 senttimetriä paksua kiintojäätä ja ulompana 10–35 senttimetriä paksua hyvin tiheää ajojäätä.

Yhteysalusliikenne on hoidettu yhteysaluksilla ja ilmatyynyaluksilla pääosin talviaikataulujen mukaisesti. Erillisiä jää- ja kelirikkoajan aikatauluja on otettu käyttöön tietyillä reiteillä vaikean jäätilanteen takia. Jäiden lähtöjen ei kuitenkaan oleteta aiheuttavan suuria haittoja yhteysalusliikenteeseen.

Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä kantavuudeltaan 17 tonnin virallinen jäätie. Hailuodon jäätietä ei ole pystytty olosuhteista johtuen perustamaan ja avaamaan, joten liikenne on hoidettu koko talven maantielautoilla. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven.

Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat keväällä ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.

Lisätietoja:

Väylävirasto

maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen (p. 029 534 3339)
radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari (p. 029 534 3168)

molempien sähköpostit muotoa [email protected]

Varsinais-Suomen ELY-keskus

saaristoliikenteen projektipäällikkö Tapani Jaakkola
(p. 029 5022 808, [email protected])

Liikenteen palautteet: palautevayla.fi, p. 029 5020 600

Painorajoitusten tilanne (Fintrafficin Liikennetilanne-palvelu)

Lisätietoa teiden kelirikosta ja painorajoituksista

Alueellisesta kelirikkotilanteesta kertovat tarkemmin paikalliset ELY-keskukset.