Tienvarsien niittotyöt takaavat teiden turvallisuuden varjellen samalla luonnon monimuotoisuutta
Kesäkuun alkaessa tienvarsien kasvillisuus on päässyt kunnolla kasvuvauhtiin ja jokakesäiset tienvarsiniitot ovat taas ajankohtaisia.
Tienvarsien niittotyöt herättävät vilkasta keskustelua joka kesä. Teiden kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen Väylästä perustelee tarvetta tienvarsien siistimiselle painavin syin.
”Aivan teiden kupeessa rönsyilevä kasvillisuus on turvallisuusriski”, Lappalainen toteaa.
Tienvarsien niitoissa on kyse kaikkien tiellä liikkujien turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Niitoilla pyritään takaamaan tiellä liikkujille esteettömät näkemät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja. Avoin tienreuna ei houkuttele eläimiä jatkamaan kulkuaan ajoradalle saakka. Hyvä näkyvyys antaa kuljettajalle aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin.
”Niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään eläinonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Etenkin kaarteissa ja risteyksissä näkyvyys on muutoinkin tarpeen pitää riittävänä”, tarkentaa Lappalainen.
Tienvarsille on määritelty niittoja varten tien tyyppiin perustuvat hoitoluokat. Luokituksen mukaan erilaisten tieosuuksien niitoille määrittyy ajankohta, niittotiheys sekä niittoleveys, joka lasketaan tien reunasta metreinä. Pikkuteillä näkyvyys vaatii vain kahden metrin levyisen niiton, mutta moottoritiellä turvallisuus varmistuu vasta niittämällä kuusi metriä kasvillisuutta päällysteen reunasta mitaten.
Tavoitteena monimuotoinen luonto
Tienvarsiniitot ovat aikojen kuluessa luoneet merkittävän määrän korvaavia elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle ja jopa uhanalaisillekin lajeille. Niittotöillä Väylä pyrkii varjelemaan luonnon monimuotoisuutta, sillä niitettäville tienvarsille on asettunut myös epätoivottuja vieraita. Kesäkuun alussa voimaan tulleen vieraslajeja koskevan valtioneuvoston asetuksen edellyttämiä toimia haitallisen kasvien torjumiseksi selvitetään. Laajimmalle haitallisista vieraskasvilajeista on levinnyt lupiini, joka tahtoo jäädä pysyväksi ja alati pahenevaksi riesaksi vallattuaan alueen sen alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Tästä syystä lupiineja ei säästellä niitoissa. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan. Haitallisten vieraslajien hävittäminen tienvarsilta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, muistutetaan Väylästä. Hävittämistoimien suunnittelijat voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa toteutuksen edellytyksistä.
Niittotöitä vastustavat harmittelevat tienvarsien kukkaloiston ja vehreyden poissaoloa. Väylä on huomioinut tämän ja huolehtii kotimaisten lajien kukoistuksesta kylvämällä tieluiskiin maisemanurmiseosta. Siemenseos sisältää muun muassa valkoapilaa, punanataa ja nurmirölliä. Istutukset synnyttävät suomalaiselle niittyjen lajistolle luontaisempaa elinympäristöä.
Antaakseen tienkäyttäjille mahdollisuuden ihailla tienvarsikukkia pidempään, Väylä on määrittänyt ensimmäiset niitot tehtäväksi pitkillä linjoilla kapeana. Jokavuotisten niittojen ajankohtaa on myös osittain myöhäistetty aiemmista vuosista. Loputtomasti niittoja ei kuitenkaan voida siirtää, sillä siirto uhkaisi tieturvallisuutta ja kasvattaisi kustannuksia merkittävästi. Myöhäisempien niittotöiden kustannukset kohoaisivat, kun lyhyellä aikavälillä tehtävät niitot vaatisivat nykyistä huomattavasti suuremman määrän kalustoa.
Oletko törmännyt vieraslajiin? Ilmoita siitä Vieraslajiportaalissa.
Anna palautetta niitoista. (Merkitse yhteydenoton aiheeksi ”Niitot, vesakonraivaukset”)
Liikenteen asiakaspalvelun yhteystiedot
Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös ELY-keskusten sivuilta.
Lisätietoja:
Marketta Hyvärinen
Asiantuntija, Tekniikka ja ympäristö, Väylä
p. 029 5343 261
[email protected]