Hyppää sisältöön

Tärkeitä työturvallisuusparannuksia avattaville rautatiesilloille

Julkaistu 17.1.2023

Suomessa on kaikkiaan kahdeksan avattavaa rautatiesiltaa, joihin tehtiin merkittäviä turvallisuusparannuksia vuoden 2022 aikana. Parannukset takaavat siltojen kunnossapitäjille ja tarkastajille turvallisen työskentely-ympäristön.

Suomen avattavilla rautatiesilloilla tehtiin syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana turvallisuuskatselmukset, joihin osallistuivat tilaajan eli Väyläviraston, kunnossapidon ja GRK-konsernin edustajat. Katselmuksissa havaittiin useita työturvallisuuspuutteita, joiden korjaaminen oli ensiarvoisen tärkeää.

"Monesta kohteesta puuttui esimerkiksi kunnolliset portaat, huoltotasot tai kaiteet. Kaikki puutteet kirjattiin katselmuksien aikana ylös, minkä pohjalta tehtiin korjaussuunnitelmat. Sillan tarkastajien ja kunnossapitäjien työskentely on varmistettava turvalliseksi", kertoo Väyläviraston työturvallisuusasiantuntija Risto Lappalainen.

Pirtinvirran rautatiesillalla uusittiin mm. huoltotasojen kaiteita. Vasen kuva ennen, oikea jälkeen parannusten.
Pirtinvirran rautatiesillalla uusittiin mm. huoltotasojen kaiteita. Vasen kuva ennen, oikea jälkeen parannusten.

Korjaukset tehtiin kesän 2022 aikana ja loppukatselmuskierros viime syksynä. GRK:n loppuraportin mukaan kahdeksalla sillalla tehtiin yhteensä peräti 129 eri turvallisuusparannustoimenpidettä. Loppukatselmuksissa tunnistettiin vielä muutamia uusia lisäparannusehdotuksia, jotka on tarkoitus toteuttaa kesän 2023 aikana.

Kahdeksan avattavaa rautatiesiltaa ovat Tahkoluoto Porissa, Pohja Tammisaaressa, Pirtinvirta ja Taipale Varkaudessa, Tikkalansaari Kuopiossa, Pielisjoki Joensuussa, Uimasalmi Uimaharjulla sekä Kyrönsalmi Savonlinnassa.

Tikkalansaaren sillalla asennettiin mm. kokonaan uudet portaat ratapenkalle.
Tikkalansaaren sillalla asennettiin mm. kokonaan uudet portaat ratapenkalle.

Työturvallisuus parani huomattavasti

Katselmus- ja korjauskiertueen tuloksena työturvallisuus avattavilla rautatiesilloilla parani huomattavasti. Esimerkiksi työkohteiden kulkureitit sekä putoamissuojaukset ovat nyt ajanmukaisia. Lisäksi erityiset vaaran paikat on nyt merkitty selkeästi kohteisiin kielto- tai varoituskilvillä.

Pielisjoen (yllä) ja Uimasalmen (alla) rautatiesilloille lisättiin mm. suojaverkot ja kieltokilvet koneiston eteen.
Pielisjoen (yllä) ja Uimasalmen (alla) rautatiesilloille lisättiin mm. suojaverkot ja kieltokilvet koneiston eteen.

Pielisjoen (yllä) ja Uimasalmen (alla) rautatiesilloille lisättiin mm. suojaverkot ja kieltokilvet koneiston eteen.

"Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään työturvallisuudesta, vaan myös muusta varautumisesta. Jokaiselle sillalle on muun muassa hankittu riittävä määrä pelastusrenkaita sekä laitetiloihin hätävuodontorjuntavaunut mahdollisten öljyvuotojen käsittelyä varten", kertoo radanpidon kiinteistöjen asiantuntija Seppo Mikkonen Väylävirastosta.

"Yhteistyö Väyläviraston kanssa on toiminut koko hankkeen ajan todella hyvin. Kaikilla oli yhteisenä tavoitteen kehittää työturvallisuutta avattavilla rautatiesilloilla. Turvallinen työympäristö vaikuttaa myös työn mielekkyyteen, kun huolto-ohjeen mukaiset työt voi suorittaa täysin turvallisesti", kiittelee GRK:n projektipäällikkö Mikko Ojalehto.

Tahkoluodon rautatiesillalle asennettiin mm. putoamissuojainjärjestelmä uittojohteelle koko matkalle.
Tahkoluodon rautatiesillalle asennettiin mm. putoamissuojainjärjestelmä uittojohteelle koko matkalle.

Kyrönsalmen kumikäärmeet herättivät hämmennystä

Yksi erikoisemmista parannuksista olivat kumikäärmeet, joita asetettiin Kyrönsalmen sillalle Savonlinnassa karkottamaan alueen tiiroja pois. Paikallisessa liikkeessä oltiin tarinan mukaan hieman kysymysmerkkeinä, kun asentajat ostivat kaikki hyllystä löytyneet 12 kumikäärmettä.

"Vaikka tarina voi huvittaakin, on itse asia vakava. Tiirojen hyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi merkitä jopa sairaalareissua. Jos tarkistuksia joudutaan tekemään pesimäaikaan, on varauduttava suojautumaan myös esimerkiksi sateenvarjon avulla", Lappalainen huomauttaa.

GRK:n Ojalehto kertookin, että Kyrönsalmen sillan korjauksien ajankohtaa piti siirtää kesästä myöhäiseen syksyyn, koska sillan keskipilareilla pesivät tiirat estivät työskentelyn.

Kyrönsalmen rautatiesillalla uusittiin mm. portaita huoltotasoille sekä lisättiin pelotekäärmeitä pilarien päälle tiiraongelman takia. Vasen kuva ennen, oikea jälkeen parannusten.
Kyrönsalmen rautatiesillalla uusittiin mm. portaita huoltotasoille sekä lisättiin pelotekäärmeitä pilarien päälle tiiraongelman takia. Vasen kuva ennen, oikea jälkeen parannusten.

"Jokainen kohde oli muutenkin omanlaisensa, ja eroavaisuudet vaativat tarkkaa suunnittelua muun muassa portaiden ja kaiteiden osalta. Suunnittelussa piti ottaa huomioon myös esimerkiksi se, miten silta käyttäytyy sitä ohjatessa. Projekti oli kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen", Ojalehto valottaa.

Miten siltoja avataan?

Valtaosa avattavista rautatiesilloista on liitetty kauko-ohjaukseen. Esimerkiksi Varkaudesta ohjataan Taipaleen ja Pirtinvirran siltojen lisäksi myös Uimasalmen ja Tikkalansaaren siltoja. Ohjauskeskus vastaa myös alueen maantiesiltojen avaamisesta.

"Tahkoluodon siltaa Porissa ei ole liitetty kauko-ohjaukseen, vaan avaus tapahtuu vieressä sijaitsevan teknisen tilan kautta. Jos avattava silta sijaitsee sähköistetyllä rataosalla, suunnitellaan ajolangan sijoitus ja toimintaperiaate erikseen", Mikkonen selvittää.

Sähköturvallisuuteen kiinnitettiinkin erityistä huomiota siltoja tarkasteltaessa. Tahkoluoto ja Tikkalansaari ovat jo nyt sähköradalla, ja Tammisaareen sähköistys on tulossa. Kyseisen Hanko-Hyvinkää-radan sähköistyshankkeen yhteydessä tarkistetaan ja parannetaan Tammisaaren siltaa tältä osin vielä erikseen.

"Väylävirasto on vastuuntuntoinen väylänpitäjä: haluamme, että avattavat sillat ja tietysti kaikki muutkin paikat ovat turvallisia sekä liikenteelle että niissä työskenteleville työntekijöille. Kunnossapito sekä viraston omavalvonta raportoi tilanteesta vuosittain", Lappalainen sanoo.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta