Suomen teillä kulkee tällä hetkellä kuusi poikkeusluvan saanutta yli 76 tonnista tai yli 25,25 metristä ns. high capacity transport (HCT) -rekkaa. Uusia, vastuullisempia kuljetusratkaisuja todellisessa käyttöympäristössä maanteillä testaavat HCT-rekkakokeilut eivät juuri rasita tiestöä, koska rekkojen määrä on vähäinen ja niiden liikennöintireitit on rajattu tarkkaan. Liikennevirasto tarkastaa HCT-rekkojen reittien sopivuuden yhdessä muiden tienpitäjien kanssa ja Trafi myöntää ajoneuvokohtaiset poikkeusluvat.
"Suurten rekkojen kokeiluihin liittyy jonkin verran pelkoja", sanoo väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Vesa Männistö Liikennevirastosta. Männistö kertoo, että suurten rekkojen kokeilujen ei ole todettu olevan uhka tiestön kunnolle. Suuremmasta massasta huolimatta HCT-rekkojen akselipainot ovat samaa luokkaa kuin tavallisten rekkojen.
”Kokeiluista saadaan ainutlaatuista tutkimustietoa tulevaisuuden maantiekuljetusten kehittämiseen”, muistuttaa yksikönpäällikkö Otto Lahti Trafista: ”Kyseessä ei ole kilpailu siitä kenellä on pisin tai raskain rekka, vaan menossa on rohkeita kokeiluja siitä, miten saadaan mahdollisimman paljon hyötykuormaa suhteessa energiankulutukseen ja tiekuormituksiin liikenneturvallisuudesta tinkimättä.”
HCT-rekat ajavat tarkkaan ennalta suunniteltuja reittejä. Reittien tarkka suunnittelu on tarpeen, koska niiden tulee soveltua kaikilta osin normaalia isommalle ja painavammalle rekalle. Pienemmät liikenneympyrät ja siltojen painorajoitukset voivat estää joidenkin reittien käyttämisen.
Tähänastiset kokemukset pääosin positiivisia
HCT-rekkoja on liikkunut Suomen teillä hieman yli vuoden ajan. Männistön mukaan kuljettajilta saatu palaute on ollut pääosin positiivista.
"Suurten rekkojen kuljettajat ovat kertoneet, että liikenne on kulkenut sujuvasti, eikä läheltä piti tilanteita ole syntynyt", Männistö toteaa.
Toisaalta reitin muuttaminen on voinut olla haasteellista, jos poikkeamien, esim. onnettomuuden takia liikennettä on ohjattu kiertotielle. Silloin kuljettajan on täytynyt varmistaa, että myös kiertotie sopii normaalia suuremmalle rekalle.
Ympäristölle vähemmän kuormitusta
HCT-rekoille myönnetyt poikkeusluvat liittyvä aina johonkin kokeiluun, joiden tarkoituksena on kehittää maanteille uusia, vastuullisempia kuljetusratkaisuja. Normaalia suuremmat rekat tehostavat logistiikkaa. Yksi HCT-rekka pystyy kuljettamaan jopa noin kahden normaalin rekan verran tavaraa. Kun sama moottori kuljettaa tuplamäärän tavaraa, niin myös ympäristöpäästöt vähentyvät. Suurilla kuormilla on saatu 10–40 % pienemmät päästöt.
"Kevyen tavaran kuljetuksessa kolmannes lisää kuormatilan pituuteen lisää huomattavasti kuljetuskapasiteettia. Näin syntyy säästöjä, koska kustannukset tai ympäristöpäästöt eivät kasva samassa määrin kuin kuljetuskapasiteetti", huomauttaa Trafin Lahti.
Kokeilun aikana selvitetään talous- ja ympäristövaikutusten lisäksi HCT-rekkojen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Tutkimuksiin osallistuvat muun muassa Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto sekä monet ajoneuvovalmistajat.
Kokeilu toteutetaan yhteistyössä
HCT-rekkakokeilut ovat mahdollisia yhteistyön ansiosta. Yritysten ja yliopistojen lisäksi kokeiluun osallistuvat Trafi, ELY-keskukset ja Liikennevirasto.
Ennen luvan myöntämistä Liikennevirasto ja ELY-keskukset käyvät läpi yritysten antamat reittiehdotukset. Jos ehdotus on sopiva, niin Trafi myöntää määräaikaisen luvan kuljetuksiin.
"Ennen liikenteeseen lähtöä ajoneuvoyhdistelmän ja reitin turvallisuus selvitetään perusteellisesti. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus eivät saa vaarantua", Lahti toteaa.
Taustatietoa
HCT-rekkoja on tällä hetkellä liikenteessä kuusi kappaletta. Monesti nämä HCT-kokeilut on sekoitettu vuoden 2013 lokakuussa voimaan tulleeseen lakimuutokseen, joka nosti raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja massoja ja mittoja. Silloin ajoneuvojen suurin sallittu korkeus nousi 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin. Muutosten tavoitteena on parantaa Suomen logistista kilpailukykyä.