Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus perustettiin. Ylihallitukselle kuului koko liikennejärjestelmä eli kanavat, vesiväylät, sillat, maantiet ja rautatiet (vasta rakenteilla), mutta nykyisestä Liikennevirastosta poiketen myös lennätinlinjat.
8.8.1861 Ensimmäinen Suomessa omin voimin liikkunut veturi (Ilmarinen) koeajossa Helsingin ja Fredriksbergin (Pasilan) välillä
31.1.1862 Veturi Lemminkäinen veti ensimmäisen matkustajajunan Helsingistä Hämeenlinnaan
17.3.1862 Helsinki–Hämeenlinna-rautatie otettiin käyttöön
1.10.1877 Rautatiehallitus ja Suomen Valtionrautatiet perustettiin
1893 Suomen ensimmäinen rautatietunneli valmistui Helsingin satamaradalle
16.10.1897 Ensimmäinen yleisen liikenteen kapearaiteinen rautatie avattiin.
1913 Helsingin ja Espoon välille valmistui Suomen ensimmäinen asema- ja linjasuojastusjärjestelmä
1915 Ensimmäiset raudoitetut betoniset ratasillat valmistuivat; vastaavia ylikulkusiltoja ratojen yli oli tehty jo aiemmin
1925 Ensimmäinen moottorivaunu otettiin käyttöön
1926 Ensimmäiset vaihteiden sähkökääntölaitteet otettiin käyttöön
1931 Ensimmäinen moottoriveturi otettiin käyttöön
1934 Suomen ensimmäinen ns. pitkä vaihde otettiin käyttöön Espoossa
1938 Kotimainen kiskojen valmistus alkoi, tähän saakka kaikki kiskot oli hankittu ulkomailta
1.1.1944 Asemien välisessä liikenteenohjauksessa sallittiin puhelimien käyttö lennättimien sijaan (lennätintä pidettiin turvallisena, koska siinä sanomat jäivät muistiin)
1952 Maamme ensimmäinen releasetinlaite valmistui Leppävaaraan
15.3.1957 Kuurilan junaonnettomuus. Tämä johti maailman huippua olleen radiopuhelinjärjestelmän kehittämiseen. Järjestelmä oli käytössä 1962–2010.
1964 Jatkuvaksi hitsatun raiteen teko alkoi. Tämä mullisti radan kunnossapidon ja omalta osaltaan mahdollisti nopeuksien nostot.
17.6.1965 Valtioneuvosto teki päätöksen rautateiden sähköistämisen aloittamisesta. Jo 1958 oli valittu tulevaksi sähköistysjärjestelmäksi 25 kV, 50 Hz
13.3.1967 Junalauttaliikenne Suomeen alkoi (Naantali–Tukholma)
26.1.1969 Sähköjunaliikenne alkoi Helsinki–Kirkkonummi -välillä
25.3.1969 Autopikajunaliikenne aloitettiin
1.1.1971 Parkanon oikorata valmistui, jolloin rautatie-etäisyys etelästä Pohjois-Suomeen lyheni 73 km
3.12.1973 Ensimmäinen sähköveturi otettiin käyttöön
1.4.1974 Suomen viimeinen yleisen liikenteen kapearaiteinen rautatie (Humppila–Forssa) suljettiin; liikenne jatkuu nykyään museorautatienä välillä Humppila–Jokioinen
1.10.1975 Höyryvetureiden vakinainen käyttö päättyi
10.6.1980 Ilmalan uusi keskusvarikko vihittiin käyttöön
23.5.1982 Suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 140 km/h (edellisenä vuonna 120->130 km/h)