Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen inframallinnuksen pilottihanke säästää rahaa ja aikaa

Seinäjoki–Oulu-ratahankkeella toteutetaan infrarakentamisen pilottihanketta, jossa suunnittelua ja rakentamista on viety eteenpäin tietomallintamisen avulla. Perinteisten kaksiulotteisten suunnitelmien ja dokumenttien sijaan tuotettiin malleja, joita hyödynnettiin kattavasti työn eri vaiheissa. Kyse on tiedonhallinnasta ja havainnollistamisesta, joihin mallit ovat erinomainen työkalu. Pilottihankkeita on toteutettu Kokkola–Ylivieska-kaksoisraidetyömaalla. Kokemuksia pidettiin positiivisina ja mallintamisen hyödyt koettiin hyviksi ja siksi sitä hyödynnetään tulevaisuudessa myös muissa Liikenneviraston kohteissa.

Hankkeen inframallinnuksen esittelyvideoon voi tutustua täällä.

Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraideosuus oli pilotointihankkeeseen ihanteellinen, koska vanhan raiteen viereen rakennettiin uusi raide. Samassa pilottihankkeessa voitiin tarkastella vanhan raiteen peruskorjausta sekä uuden raiteen rakentamista.

Digitaalista tietomallinnusta infra-alalla voidaan kutsua lyhenteellä BIM. Sana tulee englanninkielisistä sanoista Building Information Modelling. Tämä kertookin, mitä mallintaminen on; rakentamiseen liittyvän aineiston hallinnointia digitaalisesti. Inframallintaminen pitää sisällään perinteiseen suunnitteluun verrattuna muutakin rakentamisen informaatiota, esimerkiksi betoni- ja terästietoja.

Mallinnus tuottaa kolmiulotteista aineistoa, joka helpottaa rakentamiskohteen hahmottamisessa paremmin kuin perinteinen kaksiulotteinen materiaali. Mallintamisen avulla pystytään havainnoimaan virheet jo suunnitteluvaiheessa, kun virheiden korjaaminen on vielä helppoa. Rakennusalan digitalisoinnin avulla tehdään asiat tehokkaammin ja järkevämmin kuin ennen. Mallintaminen ja rakentamistiedon digitalisointi kuuluu eittämättä radanrakennuksenkin tulevaisuuteen.

Rautatierakentamisessa tietomallinnusta hyödynnetään pääsääntöisesti maarankennus- ja osittain päällysrakennetöissä. Rautateillä inframallinnusta on aikaisemmin hyödynnetty pelkästään ratasuunnittelussa ja nyt lisääntyvässä määrin sähkörata-, vahvavirta- ja turvalaitesuunnittelussa.

Inframallintamisen hyödyntäminen rakennushankkeissa nopeuttaa aikatauluja, säästää kustannuksissa ja parantaa työn laatua. Käytöstä hyötyy valtio, veronmaksajat, suunnittelijat, kunnossapitäjä ja urakoitsija. Mallintamisen laajamittainen käyttöönotto on vielä edessäpäin, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa se tehostaa työtä ja vähentää kustannuksia. Valtio ja sitä kautta veronmaksajat hyötyvät tietomallinnuksesta tulevaisuudessa, kun digitaalista tietoa hyödynnetään uusissa hankkeissa mahdollisimman monipuolisesti.

Radan kunnossapitäjät voivat päivittää kunnossapitokohteiden tietoja suoraan kunnossapitojärjestelmään. Tiedon ollessa helposti saatavilla, kunnossapitoprosessit tehostuvat. Nykytyökalut jo mahdollistavat sen, että ihmiset paikasta riippumatta voivat tarkastella kunnossapidon tietoja. Kun tietokannassa on tiedot toimenpiteitä vaativista kohteista, tulevaisuudessa osataan varautua paremmin pitkän aikavälin investointikohteisiin.

Kun tietomallinnettua rataosuutta parannetaan, tiedot radalle tehdyistä kunnostustöistä ovat talletettuina samassa paikassa. Suunnittelijoiden työ helpottuu ja tehostuu, kun lähtötiedot ovat ajantasaisia ja lähtömateriaalien hankintaan ei kulu yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Suunnittelija pystyy suunnittelemaan tehokkaammin ja laadukkaammin. Urakoitsija saa laadukkaita suunnitelmia, materiaalihukka pienenee ja muutostyöt vähenevät.

Hankkeen inframallinnuksen videon suora linkki on https://youtu.be/doBU_NIT4JY

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tommi Rosenvall, Liikennevirasto, p. 0295 34 3830, [email protected]