Takaisin

Rautateiden tahallisia allejääntejä voidaan ehkäistä tehokkaalla yhteistyöllä

Rautateiden tahallisia allejääntejä voidaan ehkäistä tehokkaalla yhteistyöllä

Julkaistu 15.2.2019

Monialaisen yhteistyön ja konkreettisten toimien avulla on mahdollista puuttua rautateiden tahallisiin allejäänteihin, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väylän uudesta, Turvallinen liikenne 2025 -tutkimussarjaan kuuluvasta selvityksestä. Rautatietoimijoiden keskeisimmiksi keinoiksi nousivat valvonta, itsetuhoisten henkilöiden tunnistaminen, tiedon jakaminen sekä yhteistyö.

Rautateillä tehtävien itsemurhien estämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kartoitettu ja koottu yhteen useissa kansainvälisissä hankkeissa. Juuri julkaistussa, Turvallinen liikenne 2025 -tutkimussarjaan kuuluvassa selvityksessä käytiin systemaattisesti läpi nämä tiedossa olevat toimenpiteet ja niiden soveltuvuus Suomen rautatieympäristöön.

”Yhteistyön merkitys yli totuttujen organisaatiorajojen on tärkeää myös raideliikenteen itsemurhien estämiseksi. Teemme jo nyt yhteistyötä laajalla rintamalla sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mutta jotta tahalliset allejäännit pystyttäisiin estämään mahdollisimman tehokkaasti, tulee tätä yhteistyötä vielä lisätä. Yksilön kannalta oleellista on, että asioihin puututaan ajoissa”, painottaa johtava asiantuntija Kirsi Pajunen Traficomista.

”Ratainfraa ei saada koskaan rakennettua täydelliseksi umpioksi, tästä syystä riskien tunnistamisessa laaja keinovalikoima ja yhteistyö eri organisaatioiden välillä on äärimmäisen tärkeää”, sanoo Väylän ylitarkastaja Jarmo Koistinen. Väylä vastaa Suomen rataverkosta.

Rautatiealueiden valvonta sekä itsetuhoisten henkilöiden tunnistaminen tärkeää

Korkeimman prioriteetin toimenpiteiksi nousivat rautatiealueen valvonta (mm. kameroilla, liikkeentunnistimilla tai tutkilla) sekä itsetuhoisten henkilöiden tunnistaminen joko mielenterveyden asiantuntijoiden tai rautateiden henkilökunnan toimesta. Rautatie- ja asemahenkilökuntaa on koulutettu useissa maissa tunnistamaan käyttäytymistä, joka antaa viitteitä itsemurha-aikeista.

Valvonnan osalta tarvitaan selkeät ohjeet siitä, miten tietoa rautatiealueella luvattomasti havaituista henkilöistä jaetaan, kenelle tietoa jaetaan sekä mitä toimia sen perusteella tehdään. Varoituksen antaminen tai tilanteeseen puuttuminen on välttämätöntä, jolloin on tärkeää, että koulutuksen saanut henkilö toimii asiallisella, tilanteeseen sopivalla tavalla ja ajoissa, jotta mahdollinen itsemurhayritys ehditään estää.

Toimivien käytäntöjen jakaminen ja hyödyntäminen oleellista

Tärkeäksi koettiin myös eri organisaatioiden välinen yhteistyö sekä muiden maiden kokemuksista oppiminen. Yhteistyötä voidaan tehdä sekä kansallisesti että kansainvälisesti eri organisaatioiden ja virastojen kesken mm. määrittämällä toimintastrategia rautateillä tehtävien itsemurhien estämiseksi ja siihen liittyvät vastuut, kehittämällä onnettomuustilanteen hallintaa ja eri organisaatioiden yhteistyötä onnettomuustilanteessa sekä jakamalla tietoa parhaista käytännöistä ja kokemuksista.

Tässä työssä toimenpiteitä arvioitiin pääosin rautatietoimijoiden ja rautatieympäristön näkökulmasta. Lisäksi tulee huomioida, että rautateiden tahallisia allejääntejä voidaan estää myös yleisillä itsemurhien estämiseen käytettävillä keinoilla eli aikaisella tilanteeseen puuttumisella, välittömällä hoitosuunnitelman laatimisella sekä tiiviillä seurannalla.

”Liikenteen itsemurhien ennaltaehkäisyn näkökulmasta on erittäin tärkeää, että asiaa käsitellään laaja-alaisesti eri sektoreilla. Tavoitteena on, että asioihin pystyttäisiin puuttumaan jo paljon aikaisemmin eikä vasta viime hetkellä”, sanoo johtava asiantuntija Inkeri Parkkari Traficomista.

Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta, asiantuntija-arvioinneista sekä asiantuntijoille suunnatusta työpajasta. Arvioitaviksi otettiin mahdollisimman kattavasti kansainvälisissä hankkeissa tunnistettuja toimenpiteitä. Tutkimus kattoi 21 toimenpidettä, joita arvioitiin työn aikana määritettyjen 12 arviointikriteerin mukaisesti. Toimenpiteet priorisoitiin työpajassa tehtyjen loppuarviointien perusteella.

Selvityksen toteutti erikoistutkija Anne Silla Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja se on julkaistu Traficomin julkaisut-sivuilla(Ulkoinen linkki).

Lisätietoja:

Väylä:
ylitarkastaja Jarmo Koistinen, p. 0295 34 3166, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Traficom:
johtava asiantuntija Kirsi Pajunen, p. 029 534 6830, etunimi.sukunimi@traficom.fi, Twitterissä @KirsiPajunen
johtava asiantuntija Inkeri Parkkari, p. 0295347089, etunimi.sukunimi@traficom.fi, Twitterissä @InkeriParkkari

 


reaktionapit