Takaisin

Rautateiden rajat selvitettiin 5 000 kilometrin matkalta

Rautateiden rajat selvitettiin 5 000 kilometrin matkalta

Julkaistu 28.3.2019

Väylävirasto ja Maanmittauslaitos selvittivät rautateiden ja vieressä asuvien maanomistajien väliset kiinteistörajat. Rajat selvitettiin ja määrättiin uudelleen valtion rataverkolla noin 5 000 kilometrin matkalta.

Kuvassa rakenteilla oleva ratahanke.

Ennen rajojen selvitysprojektia kiinteistörajat rautateiden varsilla olivat monin paikoin epäselviä, sillä vain osa rataosuuksien rajamerkeistä oli tarkennettu rataverkon vilkkaimman rakentamisen eli 1900-luvun alun jälkeen. Nykyisin valtion rataverkon pituus on noin 6 000 kilometriä.

– Tarkat tiedot rautatiealueen rajan sijainnista ovat tarpeen monesta syystä. Jos esimerkiksi tunnin juna -oikorata päätetään rakentaa, ovat lähtötiedot nyt luotettavat ja täsmälliset eikä suunnittelutyö radanvarsilla ala täydentävillä mittauksilla, sanoo johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.

Maakaistaleista korvauksia maanomistajille

Väylävirasto (entinen Liikennevirasto) vastaa radanpidosta valtion rataverkolla. Virasto haki rautatiealueiden rajaamistoimituksia Maanmittauslaitokselta, joka vastaa maanmittaustoimituksista ja maastomittauksista.

Rautateiden rajojen selvitysprojektissa tuli vastaan joitakin tilanteita, joissa rautatien rakenteita, ojia tai huoltoteitä oli aikoinaan rakennettu epähuomiossa osin naapurin puolelle. Väyläviraston kiinteistöpäällikkö Antti Castrén kertoo, että suhteessa rataverkon laajuuteen tällaisia ylityksiä oli vähän.

– Näissä tilanteissa Väylävirasto lunasti alueet ja maksoi maanomistajalle korvauksen menetetystä maakaistaleesta, Castrén sanoo.

Hyötyä kaikille osapuolille

Rajojen tarkka sijainti hyödyttää kaikkia radanvarren toimijoita ja maanomistajia. Kiinteistökauppojen, rakennuslupien ja kaavoituksen oikeat lähtötiedot tuovat oikeusvarmuutta, säästävät selvää rahaa ja nopeuttavat suunnittelua ja toteutusta.

– Rautatiealueen reunojen hoito, kuten ojien perkaus ja puuston poistot voidaan tehdä ilman lisämittauksia ja jälkiselvittelyjä naapureiden välillä, Antti Castrén toteaa.

Lisäksi Väylävirastolla on nyt mahdollisuus selvittää valtakunnallisesti kohteet, jossa on kunnossapidon kannalta tarvetta lisälunastuksiin.

– Ja varmasti tunnistamme myös ajan myötä radanpidon kannalta tarpeettomiksi käyneitä alueita, joita voidaan siirtää muuhun käyttöön, Castrén listaa hyötyjä.

Rajapyykit uusittiin

Työ tarkoitti käytännössä sitä, että vanhat rajamerkit kunnostettiin ja mitattiin. Kadonneet rajapyykit rakennettiin uudelleen nykyaikaisilla rajamerkeillä. Urakan jälkeen rautatiealueen rajat ilmenevät myös kiinteistörekisterikartalta. Tiedot kiinteistöjen rajoista ovat olleet Maanmittauslaitoksen avointa dataa 1.1.2017 lähtien.

Suomessa rautateitä on rakennettu 1860-luvun alusta lähtien. Ennen nyt tehtyä urakkaa suurin osa rautatiealueiden rajoista oli edellisen kerran merkitty ja mitattu 1900-luvun alkupuolella. Viime vuosikymmeninä rakennetuilla tai perusparannetuilla rataosilla rajaamistoimitusta ei ollut välttämätöntä tehdä. Rautatiealueella tarkoitetaan itse rata-alueen lisäksi rakennuksia, laitteita ja aluetta, joka tarvitaan radan kunnossapitoon ja rautatieliikenteen hoitamiseen.

Vuonna 2014 aloitettu rautateiden rajojen selvitysprojekti toteutui suunnitellusti ja annettujen määrärahojen puitteissa. Maanmittauslaitos ja silloinen Liikennevirasto tekivät vuosina 2008–2013 vastaavaa yhteistyötä maanteiden rajojen selvittämiseksi.

Lisätietoja

Väylävirastossa
Kiinteistöpäällikkö Antti Castrén, 029 534 3430, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Maanmittauslaitoksessa
Johtaja Mauri Asmundela, 040 576 8944, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi


reaktionapit