Ratasuunnittelu Tampere–Oulu: Maastokäynti onnistuneen suunnittelun edellytyksenä

Hankkeiden aikana tehdään ennalta sovittuja ja suunniteltuja maastokäyntejä, joiden aikana suunnittelijoilla on mahdollisuus havainnoida ympäristöä ja vertailla jo luonnosteltujen suunnitteluratkaisujen sopivuutta paikan päällä maastossa. Maastokäynnillä tarkastellaan, miten suunnitteluratkaisut toimisivat ja toteutuisivat kyseisessä ympäristössä ja pyritään varmistamaan niiden toteuttamiskelpoisuus.

”Maastoon jalkautuminen on suunnittelijan paras keino tutustua hankealueeseen ja varmistaa, että meillä on ollut kaikki tarvittava tieto oikeanlaisen suunnitteluratkaisun toteuttamiseen”, kertoo Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelmahankkeen projektipäällikkö Janne Tuovinen Sitowiseltä.

Kun Väylävirasto käynnistää ja julkisesti aloituskuuluttaa yleis- tai ratasuunnitelman, oikeuttaa kuulutus suunnitteluorganisaation edustajat käymään maastossa ja tekemään suunnitelman mukaisia tutkimuksia. Tästä syystä kiinteistöjen alueella liikkumiseen ei tarvita erityistä lupaa. Ratasuunnittelussa olennaista on tehtyjen suunnitteluratkaisujen yhteensovittaminen nykyiseen rakennettuun ympäristöön sekä alueen luontoarvojen, kuten kasvillisuuden, eläinten ja maa-arkeologisten asioiden huomioiminen suunnittelussa. 

”Maastokäyntien avulla on mahdollista välttää väärinymmärryksiä tai tärkeän tiedon puuttumisesta seuraavia virhepäätelmiä suunnittelussa. Maastokäynnit myös helpottavat hankkeen yhteensovittamista nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon, kun alueen todellinen luonne on tiedossa”, kertoo Lielahti–Lakiala suunnitteluosuuden projektipäällikkö Tiina Kumpula Sitowiseltä.

”Väyläviraston hankkeissa turvallisuusasioihin suhtaudutaan aina vakavasti. Maastokäyntien tulee olla turvallisia niin maastoon lähtijälle kuin alueella kulkevalle liikenteelle ja ohikulkijoille”, toteaa Väyläviraston projekti-insinööri Outi Leuhtonen. 

Jokaisella maastokäynnille lähtijällä tulee olla suoritettuna Ratatyöturvallisuuskoulutus, Tieturvakoulutus sekä Työturvallisuuskortti. Ennen maastokäyntejä tulee lisäksi suorittaa alueen maastotöiden turvallisuusperehdytys ja radan kunnossapitäjän turvallisuusperehdytys.

Maastokäynnit toteutetaan huolellisen ennakkosuunnittelun pohjalta. Turvallisuus huomioidaan kuljettavien reittien ja paikan päällä tehtävien toimintojen suunnittelussa sekä pukeutumisvalinnoissa. Asianmukainen varustus koostuu muun muassa turvakengistä, heijastavista vaatteista sekä leukahihnallisesta kypärästä.

Suunnittelijoilla on käytössään kattavasti karttamateriaalia ja katselumalleja, joiden avulla suunnittelutyötä toteutetaan työpöydän äärellä. Maastokäynnit rikastavat merkittävästi pöydän ääressä tapahtuvaa suunnittelutyötä. Suunnittelijat käyvät maastossa keskimäärin 1–3 kertaa hankkeen aikana.

”Ideaalitilanteessa maastokäynnille osallistuu eri suunnittelualojen osaajia, jolloin suunnittelijat tutustuvat työryhmän sisällä paremmin toisiinsa ja he pystyvät jo maastokäynnin aikana jakamaan osaamista ja keskustelemaan vaihtoehdoista”, kertoo Kumpula.

Maastokäynnit dokumentoidaan video- ja valokuvaamalla sekä koostamalla kattavat muistiinpanot. Materiaalia käytetään suunnittelun tukena. Maastokäynnin yhteydessä kartoitetaan suunnitteluun vaikuttavaa tietoa, esimerkiksi etsitään rumpujen tarkkoja sijainteja ja tutkitaan taitorakenteiden, kuten siltojen kuntoa.

”Olemme maastokäynnillä esimerkiksi tarkastaneet suunnitellun ratalinjan ja lisäraiteen sijainnin suhteessa nykyiseen Liminka–Oulu välin raiteeseen. Ratalinjan vaikutukset ympäristöön, kuten asutukseen ja luontoarvoihin, on huomioitu. Lisäksi olemme tutkineet huoltoteiden sijainteja ja taitorakenteiden ja niihin liittyvien perustusratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia. Myös työnaikaisten maa-ainesten sijoitusalueiden ja melu- ja tärinäratkaisujen toteuttamismahdollisuudet on kartoitettu maastokäynneillä”, kertoo Tuovinen.

Maastokäynneillä havaitaan joskus myös merkkejä luvattomista rautatien ylityskohdista, rata-alueella kulkevista epävirallisista poluista tai luontoarvoltaan merkittävästä kasvillisuudesta tai eläimistöstä.

”Jalkautumalla maastoon suunnittelijat saavat sellaista tietoa, jota ei ole muualta kaikissa tapauksissa mahdollista saada”, toteaa Kumpula.

 

Lielahti–Lakiala kaksoisraiteen yleissuunnitelma ja YVA -hanke ja Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelmahanke ovat osa Väyläviraston Ratasuunnittelu Tampere–Oulu -hanketta.