Ratasuunnittelu Tampere–Oulu: Keijärven alue puhutti Lielahti–Lakiala kaksoisraiteen maastokävelyllä ja yleissuunnitelman yleisötilaisuudessa

Lielahti-Lakiala kaksoisraiteen yleissuunnittelu on edennyt kevään ja kesän aikana. Toukokuussa Lepojärven, Särkijärven, Keijärven ja Mäkkylän alueilla järjestettiin avoin maastokävely kaikille halukkaille. Maastokäynnillä oli mahdollista tutustua suunnittelukohteeseen asiantuntijoiden opastuksella ja keskustella kohteista ja suunnitelmista alueella. Tilaisuus oli tervetullut, sillä maastokävelylle osallistui parisenkymmentä kiinnostunutta. 
 

Väyläviraston projektipäällikkö Eero Virtanen maastokatselmoinnissa Keijärvellä 22.5.2024

Elokuussa oli aika esitellä yleissuunnitelmaluonnosta. Ratasuunnittelu Tampere–Oulu-hankkeen projektipäällikkö Eero Virtanen Väylävirastosta avasi yleissuunnitelman yleisötilaisuuden. Lielahti–Lakiala kaksoisraiteen yleissuunnitelma on osa Tampere–Oulu-ratasuunnittelua. Virtanen kertoi tarkemmin hankkeen etenemisestä.

Lielahti-Lakiala ei ole vielä 2025–2032 investointiohjelmassa

”Yleissuunnitelman valmistuttua seuraava vaihe hankkeessa on ratasuunnitelman laatiminen. Yleissuunnitelma toimii ohjeena ratasuunnitelmaa laadittaessa. Yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen ja ratasuunnitelman käynnistävän suunnittelupäätöksen välissä voi olla useita vuosia. Suunnittelupäätöksen jälkeen voidaan käynnistää varsinaisen suunnittelutyön hankinta. Hankkeen jatkosuunnittelusta ei ole päätöksiä, eikä Lielahti–Lakiala ei ole myöskään mukana Väyläviraston vuosien 2025–2032 investointiohjelmassa.
    "Tämä tarkoittaa sitä, ettei Väylävirasto tällä hetkellä esitä hanketta rakennettavaksi lähivuosina tällä hetkellä käytössä olevan valtakunnallisen rahoituskehyksen puitteissa”, Virtanen muistutti.  
     Virtanen kiitti myös runsaasta suunnittelun aikaisesta palautteesta ja ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn myötä saaduista muistutuksista, jotka on käsitelty osana suunnittelua. 
     ”Kommentteja on saatu esimerkiksi radan puolisuudesta Keijärven kohdalla, siltaratkaisuista ja niiden sijainneista, Lepojärven oikaisusta sekä muutostoiveista tieyhteyksiin”, Virtanen kertoi.

Projektipäällikkö Tiina Kumpula Sitowiseltä kävi läpi hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) ELY-keskukselta saatua perusteltua päätelmää ja esitteli yleissuunnitelmaluonnoksen, joka on yhdistelmä YVA-selostuksen vaihtoehdoista 1 ja 2. 

"Lielahdessa kantatie 65 ylittää rautatien pitkillä silloilla. Koska siltarakenteen umpinaisen osan pituus on yli 100 m, käsitellään siltaa jatkossa tunnelina. Lielahden ylikulkusillan nimi muuttuu siis Lielahden tunneliksi. Ratkaisu näyttää hyvin samanlaiselta kuin kohdalla tälläkin hetkellä on, mutta tunnelin molempiin päihin järjestetään nykyistä parempi pääsy pelastusajoneuvoille ja kummankin raiteen ulkosyrjälle varataan 80 cm leveä poistumistie", Kumpula kertoi. 

Nopeus Lielahdesta Siltatielle tulee olemaan sama kuin nykyisin, 180–200 km/h, ja siitä eteenpäin pohjoiseen 250 km/h. Uusi raide Lielahdesta Mäkkylään on suunniteltu nykyisen raiteen itäpuolelle ja Mäkkylästä Lakialaan nykyisen raiteen länsipuolelle. Kortesuon kohdalle eli Siltatien seutuville ei toteuteta kaarreoikaisua, Kumpula kertoi. Lepojärven kohdalla ratalinjaa sen sijaan suoristetaan kaarreoikaisulla. Oikaisu on niin pieni, että parhaassa tapauksessa ratapenkka ei laajene lainkaan nykyisestä Lepojärven suuntaan. Tämä tarkentuu kuitenkin vasta seuraavassa suunnitteluvaiheessa.  
 
”Nykyiset yli- ja alikulut säilyvät nykyisillä paikoillaan. Poikkeuksena Lakialan ylikulkusilta, joka on esitetty korvattavaksi suurentamalla Särkijärventien alikulkua ja toteuttamalla uusi rinnakkaistie Särkijärventieltä Särkijärvenpolulle”, Kumpula kertoi yleissuunnitelmasta.
 

Esitysten jälkeen keskustelu kävi vilkkaana. Eniten kysymyksiä ja kommentteja tuli Keijärveen liittyen. Tilaisuudessa muun muassa kysyttiin, miksi uutta raidetta ei voida rakentaa Keijärven itäpuolelle. Tämä johtuu siitä, että pehmeät maakerrokset viettävät itään päin. Järvi myös syvenee idän suuntaan, jolloin on vaarana, että epävakaa ratapenger saattaa lähteä liikkeelle uutta rataa paalutettaessa, vastasi Sitowisen geosuunittelija Marko Linna. 

Ratasuunnittelija Elmeri Nick Sitowiseltä huomautti myös, että mikäli raide tuotaisiin itäpuolelle, se aiheuttaisi muutoksia Ylöjärven liikennepaikan järjestelyihin ja toisi Kortteen kohdalla kaarteen lähemmäs nykyistä asutusta.

Projektipäällikkö Tiina Kumpula esittelee yleissuunnitelmaa kartoilta Ylöjärvellä 15.8.2024.

Keskustelua käytiin aktiivisesti myös Keijärven sillan virtausaukon riittävyydestä, paalujen pituuksista ja huoltoyhteyksistä. Melunsuojauksesta ja raitiotien liittymisestä ratasuunnitelmiin keskusteltiin ja järjestävä taho sai kiitoksia kommenttien ja mielipiteiden huomioimisessa suunnittelussa. Eloisana sujunut keskustelu jatkui karttojen äärellä vielä hyvän tovin tilaisuuden suunnitellun päättymisajan jälkeenkin.