Tässä juttusarjassa raotamme hanketoimiston ovea ja kerromme Kupittaa–Turku-hankkeen rautaisista asiantuntijoista. Ensimmäisenä vuorossa on raiteilla, teillä ja vesillä työskentelystä ja bassokitaran soittamisesta pitävä projekti-insinööri Seppo Paukkeri.
Oletko koskaan miettinyt, millaista on työskennellä mittavassa väylähankkeessa? Yksi Kupittaa–Turku-hankkeen eteen ahertavista ammattilaisista on Väyläviraston projekti-insinööri Seppo Paukkeri. Rakentamista edistetään Turussa kaikkiaan noin kahdessakymmenessä urakassa, joissa tarvitaan hankkeen ison kuvan hahmottamista ja strategista päätöksentekoa.
– Toimin projektipäällikkö Erkki Mäkelän työparina ja tukena ja sijaistan häntä tarvittaessa. Vastaan hankkeessa erikseen sovituista kokonaisuuksista, tällä hetkellä esimerkiksi Aurajoen siltaurakan lupa-asioista sekä hankkeen käyttöönottoluvista. Olen ollut myös tiiviisti mukana hankkeen tilannekuvatyökalun kehittämisessä, josta kuullaan lisää myöhemmin!
Kupittaa–Turku-hankkeessa rakennetaan viisi uutta siltaa hankealueelle ja kaksoisraide Kupittaan ja Turun asemien välille. Rakentamista edistetään Turun sydämessä, sillä hankealue kattaa koko matkan Turun ratapihalta Kupittaan asemalle asti. Keskusta-alueella työskentely on Sepon mukaan yksi hankkeen erityispiirteistä.
– Esimerkiksi Seinäjoki–Oulu-hankkeessa korjasimme rataa ja rakensimme uutta yli 300 kilometrin matkalta, josta iso osa oli maaseutua. Kupittaa–Turku-hankkeessa puolestaan teemme töitä ison kaupungin paraatipaikalla. Asuin itse kolme vuotta Turussa, ja vanhassa kotikaupungissa on mukavaa tehdä töitä.
Rakentamista raiteilla, teillä ja vesillä
Lounais-Suomen ratarakentamisen projekti-insinöörin tehtävien lisäksi Sepon arki täyttyy projektipäällikön tehtävistä meriväylä- ja tiehankkeissa. Parhaillaan työn alla ovat rakentamisen osalta jo pääosin valmistuneet Kokkolan ja Vuosaaren meriväylähankkeet sekä suunnitteluvaiheessa oleva Vuosaaren satamaan johtavan tietunnelin korjaushanke. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Seppo kokee mielekkääksi sen, että saa työskennellä rakentamisen parissa niin raiteilla, teillä kuin vesilläkin.
– Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista liikennejärjestelmistä ja matkustajavirroista. Väylävirastossa saan tehdä monipuolisesti töitä eri liikennemuotojen parissa ja osaamiseeni luotetaan.
Eri liikennemuotojen parissa työskentely kysyy Sepon mukaan valmiutta opetella uusia asioita ja luovia epämukavuusalueella: erinomaisten rakennuttajakonsulttien ohella myös tilaajien on ymmärrettävä esimerkiksi rautateiden erityispiirteitä.
Kun hankkeita löytyy sekä lännestä että etelästä ja hoidettavia asioita riittää, on tärkeää osata priorisoida ja keskittyä kulloinkin tärkeimpään tehtävään. Kokonaiset päivät hanketoimistolla ovat ihmisten kanssa toimimisesta pitävän Sepon mielestä työn suola.
– Työssäni parasta on, että saan edistää rakentamista todella motivoituneiden ja ammattitaitoisten ihmisten kanssa. On hienoa nähdä, kun jokainen tuo oman arvokkaan panoksensa hankkeeseen.
Katse kohti Aurajoen siltoja
Raiteilla, teillä ja vesillä työnsä puolesta liikkuva projekti-insinööri arvostaa monipuolisuutta myös vapaa-ajallaan. Iltaisin ja viikonloppuisin Seppo pyöräilee kaupungissa ja maanteillä, tarkkailee lintuja kiikareilla ja kaukoputkella ja soittaa bassokitaraa yhtyeensä kanssa.
– Soitamme pääasiassa pop-rockia, jazziakin olemme kokeilleet ja vaikeaksi havainneet. Ehkä seuraavaksi sitten punkia, Seppo hymyilee.
Musisoimisessa ja ratahankkeen toteuttamisessa on projekti-insinöörin mukaan paljon samaa. Hyvään keikkaan tarvitaan sekä rytmiryhmää että solisteja; onnistunut ratahanke puolestaan vaatii eri alojen erityisasiantuntemusta, kuten rautatie- ja turvalaiteosaamista.
– Paras lopputulos ja tyytyväinen yleisö saadaan saumattomalla yhteistyöllä – oli kyseessä sitten keikka tai ratahanke. Turussa odotan innolla erityisesti Aurajoen sillan sekä Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentamista ja valmiiksi saattamista.