Takaisin

Porajumbot, tunneleiden tehotyöläiset tekevät töitä kahdessa vuorossa Vt 12 Lahden eteläisellä kehätiellä

Porajumbot, tunneleiden tehotyöläiset tekevät töitä kahdessa vuorossa Vt 12 Lahden eteläisellä kehätiellä

Julkaistu 04.01.2019

Vt 12 Lahden eteläisellä kehätiellä, Liipolan tunnelissa porajumbot tekevät töitä kahdessa vuorossa.

Porajumboja käytetään tunnelilouhinnassa: niillä porataan kallioon injektointireikiä, louhintareikiä ja pultinreikiä. Massiivinen, noin 17 metriä pitkä ja 42 000 kg painava, porajumbo mahdollistaa tehokkaan työskentelyn. Sillä voidaan porata 5,5 metriä syviä louhintareikiä sekä jopa 24 metrisiä injektioreikiä. Kiveä irtoaa kerrallaan noin 1080 tonnia eli 50 kuorma-autollista!

Tehokkuuden lisäksi porajumbot kykenevät myös hyvin tarkkaan työhön: niihin syötetään etukäteen tunnelilinjan koordinaatit, porauskaavio ja navigointipisteet. Työnjohtaja ohjeistaa koneen ajajan eli porarin oikeaan paikkaan ja orientoi takymetrin (takymetri on maanmittauksessa käytettävä mittalaite, jolla mitataan säteittäisesti pisteiden sijainteja). Sen jälkeen jumbon kuljettaja navigoi porauksen oikeat kohdat takymetriä käyttäen.

Porarin työ opitaan usein kokeneemmalta tekijältä

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeessa, tutummin Letkessä, on Liipolan tunnelissa käytössä neljä porajumboa: yksi kummassakin tunnelissa, yksi itäisellä suuaukolla ja neljännellä porataan pultinreikiä länsipäässä. Porajumbot ovat olleet ahkerassa käytössä - Liipolan tunneleissa on porattu toukokuun alusta lähtien joka arkipäivä.

Letkessä käytetyillä porajumboilla on myös muutamia erityisominaisuuksia kuten kangenkäsittelylaitteet, vesimenekkimittaus ja automaattiporaustoiminta.

Porajumbon ajajat eli porarit operoivat Letken työmailla kahdessa vuorossa. Porareilla ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä järjestää kursseja joista valmistuu kalliorakentajia. Yleensä porarin työ opitaan kokeneemman porarin opissa. Työ on todella itsenäistä ja porari viettääkin yleensä koko työpaivänsä lounastaukoa lukuun ottamatta yksin porajumbossa maan alla.

Pimeää, mutta mukavaa

Poraaminen tapahtuu näytön ja joystickien avulla mukavassa istuimessa istuen, porata voidaan myös seisten. Porasta lähtee todella kova ääni: jumbon ulkopuolella melutaso n. 130 dBA. Koneen ohjaamo on kuitenkin eristetty, joten melutaso siellä on samanlainen kuin tavallisessa henkilöautossa.

Itse koneen ajaminen on normaalia työkoneen ajamista. Jumbo siirretään ajamalla työkohteeseen, joten normaalia ajoa tulee vain pari sataa metriä päivässä. Porajumbon dieselmoottoria ei käytetäkään kuin näissä siirroissa eli se ei käytännössä tuota päivän aikana juurikaan päästöjä. Itse porauslaite toimii hydraulisesti sähkömoottoreiden voimalla, jonka takia tunneliin ei tule päästöjä. Pölyntorjunta tapahtuu vesihuuhtelulla.

Ennen porajumbojen käyttöönottoa 70-luvun alussa tunnelilouhinta oli huomattavasti hitaampaa. Silloin käytettiin paineilmakäyttöisiä polvisyöttöporakoneita, joilla sai ehkä noin 100 metriä reikää yhden työvuoron aikana. Nykyisillä kolmepuomisilla jumboilla ehtii työvuorossa porata helposti 1500 metriä reikää. Tulevaisuudessa laitteet automatisoituvat yhä enemmän ja siirtyvät etäohjattaviksi. Joissain isoissa kaivoksissa tällaisia jumboja on jo käytössä.

Lisätiedot:
Projektijohtaja Janne Wikström, Väylä, puh. 029 534 3600, janne.wikstrom@vayla.fi

Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke
(@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Työt maantiellä 167 alkoivat keväällä 2017 ja valtatien 12 osalta keväällä 2018.

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.