Siltojen rakentaminen osin veteen vaikuttaa väistämättä myös alueen vesiympäristöön. Siksi vaikutukset onkin otettava huolellisesti huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, sillä osaa työvaiheista on jaksotettava vaikutusten vähentämiseksi. Töitä ohjaa ennen kaikkea vesilain mukainen lupa, jonka vaatimukset asettavat rakentamiselle reunaehtoja. Hankkeen tavoitteena on minimoida vesistövaikutukset.
Melua tutkitaan vedenalaisilla mikrofoneilla
Rakentamisesta aiheutuvia ja vesistöön kohdistuvia vaikutuksia ovat pääasiassa veden samentuminen, melu sekä veden virtaukseen kohdistuvat muutokset.
Työvaiheista ruoppaus ja kaivaminen saattavat aiheuttaa paikallista samentumista. Vaikka samentumista pyritään rajaamaan, voi se ajaa kaloja hetkellisesti muualle, sillä useat kalalajit eivät viihdy samentuneessa vedessä. Paalutus puolestaan aiheuttaa vedenalaista melua. Melua on tärkeä seurata, jottei siitä aiheudu vesieliöille liiallista haittaa.
”Hankkeessa tehtiin keväällä melututkimusta paalutusten vuoksi. Tutkimuksissa mitattiin vedenalaisilla mikrofoneilla porapaalutusten äänitaajuutta ja arvioitiin sen mahdollisia vaikutuksia alueella liikkuviin kaloihin, hylkeisiin ja pyöriäisiin”, kertoo ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Maria Timonen.
Toisaalta rakentamisella on myös suotuisia vaikutuksia: Hessundinsalmen uuden sillan entistä leveämpi kulkuaukko nimittäin mahdollistaa Timosen mukaan veden entistä paremman virtauksen alueella.
Paalutustöistä aiheutuvaa melua veden alla seurataan vedenalaisilla mittareilla.
Hyvä ennakointi ja selvitystyö kantavat pitkälle
Rakentamisen vaikutuksia ja riskejä vesistöön selvitetään perusteellisesti hankkeen eri vaiheissa. Vesistöön kohdistuvien töiden aikana veden sameutta mitataan ja lisäksi alueelta otetaan vesinäytteitä.
Myös esimerkiksi kalatarkkailulla seurataan sitä, miten rakennustyöt ovat mahdollisesti vaikuttaneet kalakantoihin. Tällöin alueella suoritetaan koekalastus ennen rakentamista, sen aikana sekä rakentamisen loppupuolella.
Huolellisesta selvitystyöstä huolimatta voi töitä tehtäessä ilmaantua aina myös jotain yllättävää. Usein yllätykset liittyvätkin siihen, että historian saatossa maahan on hautautunut esimerkiksi pilaantunutta maa-ainesta, jota ei ole osattu ennen töiden aloitusta ennakoida. Työmaan koko kuitenkin helpottaa selvitystyötä ja varautumista erilaisiin tilanteisiin.
”Kirjalan- ja Hessundinsalmen työmaa-alue on onneksi melko pieni, mikä on helpottanut alueen tutkimista etukäteen. Tämä tietysti vähentää riskejä suuriin yllätyksiin”, korostaa Timonen.
Töitä ajoitetaan luonnonkierron mukaan
Töiden ajoittaminen on vesistöön kohdistuvien vaikutusten kannalta olennaista. Työvaiheiden suunnittelu ja yhteensovittaminen vaatiikin tarkkuutta ja taitoa, jotta työmaan toiminta pyörii sujuvasti aikataulussaan, samalla ympäristöä kunnioittaen.
Esimerkiksi kesällä vettä samentava työ on haitaksi, sillä se vapauttaa ravinteita, jotka puolestaan lisäävät levien, kuten sinilevän, kasvua. Myös Hessundinsalmen alueella sijaitsevan Kalakoulun meressä sijaitsevat kalankasvatuskassit huomioidaan töitä tehtäessä, jotta melua tai samentumista aiheuttavat työt eivät rasita kasseissa eläviä kaloja.
Lisäksi lintujen pesintä ja kalojen kutuaika keväästä kesään huomioidaan työvaiheiden suunnittelussa.
”Rakentamisessa annetaan vuosittain kaloille kuturauha huhtikuun puolesta välistä kesäkuun puoleen väliin. Tämän kututauon aikana työmaalla ei tehdä melua-aiheuttavaa tai vettä samentavaa työtä”, Timonen sanoo.