BREEAM on brittiläinen, vuodesta 2003 toiminnassa ollut arviointimenetelmä, jota voidaan soveltaa kaikille infrahankkeille. Sen avulla voidaan kattavasti arvioida hankkeen ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi organisaatiot voivat parantaa ja mitata kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitään luokituksen avulla.
”BREEAM tarkastelee hanketta useamman osa-alueen näkökulmasta. Se huomioi muun muassa sisäisen johtamisen, viestinnän, rakentamisen paikalliset vaikutukset, hankealueen historian ja mahdolliset muinaisjäännökset. Luonnollisesti ympäristöseikat ovat mukana myös, mukaan lukien hankkeen veden ja energian käyttö, jätehuollon järjestäminen ja vaikkapa uusiomateriaalien käyttö. Vastaavia menetelmiä on maailmalla kehitetty muitakin, mutta BREEAM on tunnetuin ja sen kriteeristö kaikkein laajin”, kertoo ympäristöpäällikkö Sami Häkkinen Kreatelta.
BREEAM-menetelmä ei vertaile infrahankkeita keskenään, vaan hankkeet arvioidaan yksilöllisesti. Arviointitoimintaa ohjaa BREEAM:in laatima manuaali. Manuaalia päivitetään säännöllisesti, jotta alan kehitys saataisiin otettua huomioon.
”Manuaalissa listattuja, arviointia ohjaavia kriteerejä myös kehitetään, jotta arviointi olisi tekijöilleen riittävän haastava. Ala menee eteenpäin koko ajan, joten ei ole tarkoituksenmukaista arvioida juuri nyt rakennettavia hankkeita vanhentuneiden kriteerien kautta. BREEAM:issa on listattu reilu 200 kriteeriä. Kriteerejä voidaan toki muokata, mikäli ne eivät ole relevantteja hankkeelle. Menetelmä siis huomioi hankkeen erityispiirteet, jotta arvioinnilla olisi todellista hyötyä hankkeelle”, Sami selittää.
Hanke tavoittelee BREEAM-luokitusta, johon on listattu noin 200 luokitusta liittyen muun muassa kuljetuksiin, materiaaleihin ja jätehuoltoon.
Miksi ympäristöluokittelusertifikaattia kannattaa tavoitella?
BREEAM on Suomessa verrattain uusi, etenkin infrahankkeissa. Sen käyttö on Suomessa keskittynyt julkisiin ja isomman kokoluokan hankkeisiin, joissa esimerkkisi suunnittelu on laajamittaisempaa.
Suomen ensimmäinen ympäristöluokitus myönnettiin vuonna 2020 valmistuneelle Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeelle, josta siltahanketta nyt luotsaava projektipäällikkö Janne Wikström niin ikään vastasi.
“Ympäristösertifioinnin hakeminen jo itsessään kasvattaa oleellisesti toteutusorganisaation ympäristöosaamista. Ympäristövaikutuksista tulee osa jokapäiväistä päätöksentekoprosessia. Teemme ympäristön kannalta hyviä päätöksiä. Tulevaisuudessa rakennushankkeiden toteutuksessa ympäristönäkökulma on entistä isommassa roolissa, ja tulee väistämättä osaksi menestyvän toteutusorganisaation valintaa”, Janne sanoo.
Arviointi ohjaa hankkeen toimintaa oikeaan suuntaan
Sami on käynyt, projekti-insinööri Marja Mattisen ja siltatyönjohtaja Anton Sirkaman lisäksi, BREEAM-kurssin. Tämä tarkoittaa, että kaikilla kolmella on nyt pätevyys suorittaa arviointi hankkeen osalta.
”Arviointi kestää koko hankkeen ajan, ja myös uuden tien, sillan tai radan käyttövaihetta arvioidaan, ei siis pelkästään suunnittelua tai rakentamista”, Sami kertoo.
Arviointi pureutuu konkretian tasolle. Sen piirissä olevalta hankkeelta vaaditaan paljon, eivätkä kriteerit täyty hyväksytysti kuin selvästi todentamalla.
”Pisteytyksen tueksi pitää toimittaa konkreettiset perustelut, kuten valokuvia tai suunnitteludokumentteja. BREEAM:in osoittama riippumaton laadunvalvoja valvoo arviointia ja pisteiden perusteluita. Kolmikantaisen hyväksyttämisprosessin päätteeksi on juhlat – toivottavasti”, Sami hymyilee.
Arviointimenetelmä auttaa tilaajaa, urakoitsijaa tai suunnittelijaa tunnistamaan hankkeen ympäristövaikutukset sekä ne pisteet, joissa asioita voi tehdä kestävämmällä periaatteella.
”Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahankkeen osalta on esimerkiksi hankittu Vattenfallilta hiilivapaata energiaa, ja harvinaisia kasveja on siirretty suojaan rakentamisen tieltä, vain muutamia toimenpiteitä mainitakseni”, Sami kertoo.
Artikkeli käynnistää juttusarjan, jossa ympäristöluokitusta ja sen osa-alueita avataan tarkemmin.