Hyppää sisältöön

Maaperäolosuhteet luovat rakentamisen reunaehdot Vt 12 Lahden eteläisellä kehätiellä

Julkaistu 01.05.2019

Pohjatutkimukset antavat tietoa maa- ja kallioperästä. Pohjatutkimuksilla tutkitaan maa- ja kallioperän ominaisuuksia, kuten saven painuma- ja lujuusominaisuuksia, kalliopinnan sijaintia ja laatua sekä pohjaveden pinnan tasoa ja laatua. Tutkimusten avulla järkevöitetään kehätien suunnitteluratkaisuja ja saavutetaan kustannussäästöjä.

Hankealueella toteutettu maa- ja kallioperän kairausmenetelmiä

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeessa, Lahden päässä rakennettavaa kehätietä Valtari-allianssin osuudella, pohjatutkimuksia on tehty koko hankealueella: lähes 40 erisuuruista pohjatutkimusohjelmaa ja yli tuhat tutkimusta eri kohteisiin vanhojen arkistokairausten lisäksi.

Tiesuunnitelman yhteydessä tehdyn pohjatutkimusohjelman pohjatutkimuksia on hankkeessa tehnyt Taratest Oy. Valtari-allianssissa pohjatutkimuksista on vastannut Pöyry Finland Oy alikonsulttinaan Mitta Oy. Lisäksi osa laboratoriokokeista on tehty Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston laboratorioissa. Aalto-yliopiston kanssa on tehty yhteistyötä myös näytteiden otossa paremman laadun saavuttamiseksi.

Vesa Lehdonmäki, pohjatutkimusten vastuuhenkilö Pöyryltä, kertoo että hankealueella on pohjatutkimusmenetelmistä toteutettu tavanomaisia maa- ja kallioperän kairausmenetelmiä. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat olleet puristinheijari- ja siipikairaukset, porakonekairaukset sekä erilaiset näytteenotot. Lisäksi on tehty CPTU-kairauksia, kallion vesimenekkikokeita sekä asennettu pohjaveden havaintoputkia ja tarkkailuinstrumentteja rakennustyön vaikutusten seuraamiseksi.

Rakennuspaikan pohjaolosuhteet luovat reunaehdot toteutuksille

Kun pohjatutkimusten tulokset saadaan maastosta ja laboratoriosta, ne syötetään suunnitteluohjelmaan, jossa niiden tuloksia pystytään tarkastelemaan diagrammeina ja hyödyntämään suunnittelussa.

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankealueen maaperä on pääosin jäykkää savea tai savista silttiä ja saven kuivakuori on hyvin luja. Savikerrosten alla on silttiä ja moreenia. Syvimmillään maakerrokset ovat noin 40–50 m paksuja. Launeen pohjavesialueella on savikerrosten alla karkeat hyvin vettä johtavat sorakerrostumat.

Pohjaolosuhteet luovat monia reunaehtoja käyttökelpoisille ratkaisuille ja työtavoille. Niiden perusteella määritellään esimerkiksi, voidaanko tie tai silta perustaa maanvaraisesti vai tarvitaanko esimerkiksi kevennystä tai paaluja. Kaivantokohteissa maaperän ominaisuuksilla ja pohjaveden pinnan tasolla on suuri merkitys, jotta kaivannossa työskentely on turvallista.

Launeen pohjavesialuetta suojellaan pohjaveden suojausrakenteilla

Rakenteilla oleva Lahden eteläinen kehätie sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluvien pohjavesimuodostumien tuntumassa ja valtatien 12 siirto uudelle reitille pienentää pohjaveden pilaantumisriskiä. Launeen pohjavesialueella toimiminen ja kaivantojen aiheuttamat vaikutukset ympäröivään pohjaveden pinnan tasoon ovat asioita, joita monitoroidaan tarkasti rakentamisen aikana ja myös hankkeen valmistuttua.

”Rakentamisaikana pohjavesialueen toimintaan on omat ohjeistuksensa. Launeen pohjavesialueella uuden tielinjauksen kohdalla savikerrokset toimivat luonnollisena suojana pohjavedelle, sillä savi on huonosti vettä läpäisevää. Kriittisimmälle kohdalle, jossa luontainen savikerros puhkaistaan, toteutetaan alueelle pohjavettä suojaavat pohjaveden suojausrakenteet kalvo- ja betonirakenteella. Tämä varmistaa sen, että tien käyttöaikana pohjavesialue on suojattu vaatimusten mukaisella tavalla”, kertoo kehätien Lahden pään geosuunnittelun tekniikkavastaava Jaana Vinter Pöyryltä.

 

Kuvassa pohjatutkimuksissa käytettävä kairausvainu.

Uutta pohjatutkimuksissa

Lahden kehätien hankkeessa tehtiin yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa häiriintymättömien näytteiden laadun parantamiseksi. Häiriintymättömille maanäytteille tehtävillä kokeilla saadaan tietoa saven painumaominaisuuksista ja lujuudesta, joten näillä tiedoilla on suuri merkitys pohjanvahvistustarpeen arvioinnissa. Aalto-yliopisto hyödyntää tuloksia myös omissa tutkimusprojekteissaan.

Kehätien Lahden päässä, jota toteuttaa VALTARI-allianssi, keskityttiin siipikairausten laadun tarkkailuun ja tulosten oikeellisuuteen. Tutkimuksissa noudatettiin Väyläviraston uutta siipikairausten soveltamisohjetta. Saadut tulokset mahdollistivat uusien, kustannustehokkaampien suunnitteluratkaisujen toteuttamisen.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylä, puh. 029 534 3600, [email protected]
Geotekninen suunnittelija, Jaana Vinter, Pöyry Finland Oy, [email protected]
Osastopäällikkö, Kenttätutkimukset, Vesa Lehdonmäki, Pöyry Finland Oy, [email protected]

Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke
(@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta