Turvallisuuskoordinaattori seuraa ja valvoo rakennushankkeen työturvallisuuden toteutumista. Koordinaattori nimetään rakennushankkeelle jo suunnitteluvaiheessa. Myös työmaan valvojien tehtävänä on tarkkailla turvallisuuden toteutumista työmailla, ja he tekevätkin säännöllistä yhteistyötä turvallisuuskoordinaattorin kanssa.
Turvallisuus ei saa olla vain yhden ihmisen harteilla
Lokakuisen päivän työmaakierros käynnistyy Lauritsalan liikennepaikalta, jossa tehdään paraikaa liikennepaikan urakan viimeistelytöitä, mutta myös päällysrakenneurakkaa. Pekka soittaa autosta työmaapäällikölle ja kertoo saapumisestamme – Pekan käyntien tarkoitus ei suinkaan ole tehdä pistokokeita urakoitsijoille.
”En halua olla poliisin tai kyttääjän roolissa, vaan pyrin avoimeen vuorovaikutukseen urakoitsijoiden kanssa. Se, kuten myös keskusteluyhteyden ja luottamuksellisen suhteen luominen työmaille, on todella tärkeää. Uskon vanhaan väittämään siitä, että turvallisuus tehdään yhdessä”, Pekka painottaa.
Pekka on tehnyt pitkän uran rakennusalalla. Hänen ensimmäinen kesätyöpaikkansa oli rakennusmestari-isän työmaa 14-vuotiaana. Tämäkin työmaa sijaitsi Lappeenrannassa, eli Luumäki–Imatra-ratahankkeen kulmat ovat Pekalle tutut. Työvuodet ovat vieneet Pekkaa teollisuusrakentamisesta rautakauppiaaksi Venäjälle ja takaisin Suomeen työsuojelun virkamieheksi yli kahden vuosikymmenen ajaksi ja sieltä infrarakentamisen pariin rakennuttajakonsultti Weladolle.
Turvallisuuskoordinaattorin työpäivä
Nykyisessä työssä iso osa Pekan työajasta kuluu konttorilla paperitöiden parissa. Hän muun muassa valmistelee omalta osaltaan materiaalit urakkakohtaisiin työmaakokouksiin, laatii erilaisia raportteja ja tarkistaa urakoitsijoiden tekemät työsuunnitelmat eri työvaiheiden turvallisen suorittamisen näkökulmasta. Turvallisuuskoordinaattorina Pekan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että radan rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan turvallisesti. Lisäksi Pekka kiertää työmaita säännöllisesti, katselmoi työmaan turvallisuuskoordinaattorin lasien läpi ja jututtaa rakentajia.
”Palaute ja korjaustoimenpiteet kannattaa kertoa kasvotusten, ja antaa urakoitsijoille tilaisuus petrata”, hän sanoo.
Pekka tarkastelee käynneillään esimerkiksi vaadittavien turvavarusteiden kuten kypärän ja suojalasien käyttöä. Työmaan pitää olla aidattu ulkopuolisilta, eikä maassa kulkureiteillä saa lojua kaapeleita tai työvälineitä. Pekan silmä huomaa myös, jos telineet tai tikkaat ovat kiikkerällä pohjalla.
Kierroksemme etenee päivän kiistatta vilkkaimmalle työmaalle eli Muukon alikulkusillan työmaalle, jossa tulevaa sillan siirtoa valmisteltiin kiivaasti. Paikalla oli myös työmaan valvoja Jani Niskanen Weladolta. Telinerakentajat käyttivät esimerkillisesti kahden kiinnitysköyden taktiikkaa – positiivinen turvallisuushavainto siis!
Onnistumisia ja turhautumisia
Pääsääntöisesti ratahankkeen työmaat ovat hyvällä mallilla turvallisuuden suhteen, mutta jotkut asiat turhauttavat turvallisuuskoordinaattoria:
”On tylsää muistuttaa samoista asioista yhä uudestaan, kuten esimerkiksi suojalasien käytöstä. Ne eivät vaan meinaa löytää rakentajien nenille”, Pekka harmittelee.
Imatralla pysähdymme hetkeksi katsomaan betonointia Tainionkosken sillalla. Ennen töiden aloittamista urakoitsija on laatinut työsuunnitelman, jossa on huomioitu myös betoniauton turvallinen asemointi työn aikana.
Päivä päättyy Joutsenon asemalle. Pekka ottaa muutaman valokuvan raporttiaan varten ja havainnoi työmaan yleisilmeen.
”Työmaa on siistissä kunnossa. Esimerkiksi ratapölkyt on pinottu turvallisesti, joten kasat eivät ole huterat. Työmaan siisteys ja turvallisuus korreloivat suoraan keskenään. Siisteys ja järjestys ehkäisevät esimerkiksi loukkaantumisen riskejä merkittävästi”, Pekka sanoo.
Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje