Hyppää sisältöön

Luumäki-Imatra-ratahanke: Voiko rataa rakentaa helteellä, Ari Rikkinen?

Julkaistu 15.7.2021

Hellekäyrä on ratarakentamisen maailmassa tuttu termi, mutta se ei tarkoita ihan sitä, mitä ensi ajattelulla voisi kuvitella… 

Infrarakentamisen paradoksi on se, että kesä on rakentamiselle otollista aikaa, mutta kesäkuuma tekee siitä teknisesti haastavaa. Missä sitten kulkee helteen raja ratatöissä? 

"Lämpötilaa seurataan pidemmältä ajanjaksolta, eli yksittäinen hellepäivä ei vielä ole ongelma. Mutta jos lämpötila ei yölläkään tipu, niin voi tulla vaikeuksia. Kuumuus vaikuttaa rakennusmateriaaleihin, teräs kun laajenee lämmössä. Lisäksi pitää muistaa, että ratarakentajille, fyysisen työn tekijöille siis, on kovaa puuhaa tehdä töitä yli 25 asteessa ja auringonpaahteessa", sanoo Luumäki–Imatra-ratahankkeen päällysrakennevalvoja Ari Rikkinen Weladolta. 

Kiskojen tummaan pintaan käy aurinko helposti, eli lämpötilat nousevat nopeasti radan tuntumassa päivän mittaan. Jotkut työvaiheet joudutaankin suorittamaan aikaisin aamulla tai jopa yöllä matalimpien ilmalämpötilojen toivossa. Hitsaajat tekevät työnsä usein öisin, sillä on helpompi lämmittää kuin jäähdyttää hitsattavia kiskon kappaleita. 

"Jatkuvakiskoraiteella ei saisi enää tehdä 26–28 plusasteessa esimerkiksi raiteen tukemistöitä, eli niin sanotusti häiritä kiskojen alla olevaa sepelikerrosta yli 27 plusasteen kiskonlämpötiloissa. Toki säännöistä voidaan tarvittaessa joustaa, jos työt niin vaativat esimerkiksi vauriotilanteissa", Ari kertoo. Lyhytkiskoraiteilla sallitaan hiukan korkeammat työskentelylämpötilat, kuitenkin maksimissaan 35 plusastetta, hän jatkaa.

Hellekäyrä ratamaailmassa

Lämpöasteiden seuraamisen taustalla on kyse rakentamisen laadusta ja radan turvallisuudesta. Radan rakentamisen täytyy olla tarkkaa työtä, sillä kaikenlaiset mutkat ja vääntymät radalla vaikuttavat junan kulkuun ja näin ollen junan liikkumisen turvallisuuteen. 

"Radanrakennuksessa puhutaan niin sanotusta kriittisestä siirtymästä, jossa raide on siirtynyt paikoiltaan muutamia senttejä. Kyse on pienemmästä siirtymästä kuin hellekäyrässä. Kriittisen siirtymän näkee raiteessa hyvin lievänä S-mutkana. Hellekäyrä puolestaan tarkoittaa jo isompaa raiteen sivusiirtymää, joka voi siirtää raiteen jopa pois ratapenkalta. Häiriintyneellä tai häirityllä tukikerrosalueella voi kriittisestä siirtymästä aiheutua jopa hellekäyrä, jos tukikerros ei pysty pitämään raidetta sille suunnitellulla paikalla", Ari selittää.

Nykymetodit pitävät radan tukevammin paikoillaan

Junaliikenne sekä vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat rataan jatkuvasti, mutta radan eläminen ajan kuluessa otetaan huomioon rataa rakennettaessa sekä kunnossapidossa. 

"Nykyisin käytettävät betoniset ratapölkyt ovat merkittävästi painavampia kuin vanhat puupölkyt. Lisäksi nykyisin käytettävä suurempi raidesepelin koko ja tukikerroksen paksuus yhdessä kiskojen tehokkaammalla kiinnitystavalla parantavat radan stabiliteettia", Ari vakuuttaa.

Kesälläkin uskaltaa siis hyvillä mielin junan kyytiin!
 

 

Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje