Hyppää sisältöön

Luumäki-Imatra-ratahanke: Miten rataa kunnossapidetään, Markku Ahtiainen?

Julkaistu 1.4.2021

Mitkä seuraavista toimenpiteistä eivät kuulu radan kunnossapitoon: radan kävelytarkastukset, lumityöt, kiskoihin kohdistuvat toimenpiteet, vaihteisiin liittyvät työt, tasoristeyksien näkyvyydestä huolehtiminen, kasvillisuuden poisto ja torjunta, liityntäparkkien ylläpito? Kompakysymys, sillä ne kaikki kuuluvat. Eikä tässä suinkaan ole kaikki, mitä ratojen ja rataympäristöjen hyväksi tehdään.

Kunnossapidon suorittamat toimenpiteet ovat rautateillä hyvin tarkkaan ohjeistettuja. Väylävirastossa Itä-Suomen ratojen ja turvalaitteiden kunnossapidosta vastaava aluepäällikkö Markku Ahtiaisen mukaan radat ovat monimuotoisempi väylämuoto vaikkapa teihin verrattuna, niin kunnossapidon kuin rakentamisen osalta.

Kunnossapito on tärkeää monestakin eri syystä. Sillä halutaan taata turvallisesti liikennöitävä rata ja rata, jolla on mahdollisimman hyvä käytettävyys.

- Säännöllisesti, kokemuksen ja kerätyn datan perusteella tehtävät huoltotoimenpiteet auttavat jatkamaan ratojen elinkaarta, summaa Väylävirastossa Itä-Suomen ratojen ja turvalaitteiden kunnossapidosta vastaava aluepäällikkö Markku Ahtiainen.

Suomi on jaettu maantieteellisiin kunnossapitoalueisiin, joista Markun tontilla ovat alueet 6-8. Alue numero 7, Karjalan rata, on Luumäki-Imatra-ratahankkeen kotipaikka. 

Väylävirastossa on alueella kunnossapidossa vain kaksi aluevirkamiestä, joten se ostaa ulkopuolelta rataisännöintiä. Itä-Suomen isännöitsijänä toimii tällä hetkellä Ramboll CM Oy. Jokaisella alueella on voimassa viisivuotinen kunnossapitosopimus. Tämän päälle on kahden vuoden lisäoptio. Kuvassa on piirretty Suomen kartta, johon on merkitty radan kunnossapitoalueet.

Huoltotyöt kattavat koko sopimuskauden

Ratojen kuntoa seurataan säännöllisesti. Isännöinnistä vastaavat tekevät esimerkiksi maastokäyntejä ja tekevät radan komponenteille pistokokeenomaisia tarkastuksia. 
Jokaiselle radan komponentille on aikataulutettu tietynlaisia huoltotoimenpiteitä. Huoltojen vaihteluväli on kolmesta kuukaudesta vuoden välein tehtäviin töihin. Vaihteita, jotka ovat tärkein radan yksittäinen komponentti, seurataan todella tarkasti. 

- Kunnossapidon alueellisissa sopimuksissa on määritelty kullekin alueelle sen vuosittainen tuentamäärä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietty määrä raidekilometrejä läpituetaan tukemiskoneella vuosittain. Työn perustana on vuosittain laadittava, muun muassa radantarkastusmittausten tuloksiin perustuva erillinen tukemissuunnitelma. Tällä saadaan radan geometria parempaan kuntoon, Markku kertoo.

Näin menettelemällä tulee koko kunnossapitoalue ainakin kerran tuettua viisivuotisen sopimuskierron aikana. Myös ratapölkkyjä vaihdetaan sovittu määrä vuoden aikana. 
Itä-Suomen alueella, eli kunnossapitoalueilla 6-8 vaihdetaan lisäksi kiskoa vuosittain joitakin kymmeniä kilometrejä erillisurakassa. Vuoden 2021 kiskonvaihtomäärä Itä-Suomen alueella on hieman yli 43 kilometriä. Nämä kiskonvaihtotyöt eivät kuulu kunnossapitosopimukseen, vaan ne vaihdetaan radan hoidon erillistyönä (RHET-urakka). Markun mukaan kiskojen vaihtamisella halutaan paitsi lyhentää korjausvelkaa, myös ylläpitää radan kuntoa ennakoivalla otteella. 

Rakennushankkeet tuottavat helpommin kunnossapidettävää rataa

Voisi kuvitella, että ratahankkeet vaikeuttavat kunnossapitäjän työtä, mutta Markku pitää mieluummin katseen maalissa. 

- Radat toki ruuhkautuvat joskus, kun liikennöidään, rakennetaan ja kunnossapidetään. Ja joskus kunnossapidon voi olla vaikea saada työrakoja, mutta joskus saadaan myös saada synergiaetuja, kunhan töiden yhteensovittaminen tehdään hyvin suunnitellusti. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että ratahankkeet hyvin läpivietyinä helpottavat elämää, ja lopputuloksena saadaan helpompaa kunnossapidettävää ja parempaa infraa, hän kiittää.

Rakentamisen aika on haastavaa, mutta Markku kiittää Luumäki-Imatra-hanketta hyvästä yhteistyöstä. Käytössä olevan kunnossapitoasiakirjakäytännön avulla on jo ennen rakentamisen aloittamista sovittu, kuka korjaa viat ja vauriot, joten niistä ei tarvitse keskustella pitkin hanketta. Tiedonkulun sujuvuus on erittäin tärkeää myös rakennushankkeen valmistumisen jälkeistä aikaa silmälläpitäen:

- Kunnossapidon kannalta on oleellista tietää, mitä komponentteja ja vaikkapa turvalaitejärjestelmiä uudelle radalle on tulossa. Tämä auttaa meitä kilpailuttamaan kunnossapidon ajantasaisin tiedoin. Painotan myös kaikille hankkeille omaisuusrekisterin päivittämistä, muuten rekisteri ei kykene tarjoamaan luotettavaa tietoa tuleville kunnossapitäjille tai rakentajille, Markku toteaa.
 

 

Lue myös juttu koneellisesta radantarkastustoiminnasta. Pääset lukemaan jutun klikkaamalla seuraavaa linkkiä, joka avaa artikkelin uuteen sivuun: koneellinen radantarkastustoiminta   

Tämä juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä.Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle klikkaamalla seuraavaa linkkiä: liity uutiskirjeen jakelulistalle.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta