Arvovirtakartoitus on menetelmä, jolla visualisoidaan prosessin nykytila asiakastilauksesta palvelun toimittamiseen. Sen avulla tunnistetaan prosessin vaiheet, tietovirrat sekä arvoa tuottavat ja hukkaa aiheuttavat toiminnot, myös niin sanotut pakolliset pahat, jotka eivät tuota arvoa mutta ovat välttämättömiä prosessin onnistumiselle.
Menetelmän avulla syntyi yhtenäinen kuva prosessista ja sen pullonkauloista, kuten odotusajoista, tietojen liikavarastoimisesta, ylimääräisistä tukemistoimista ja tietovirran katkoista.
Mitä menetelmiä käytettiin?
Kartoituksessa hyödynnettiin:
- Arvovirtakartoitusta prosessin kokonaiskuvan luomiseksi ja nykytilan visualisoimiseksi
- SIPOC-analyysiä ja haastattelututkimusta, joiden avulla tunnistettiin prosessin rajaukset ja työntekijöiden näkemykset
- Havainnointia maastossa ("day in life of"), jolla tarkasteltiin todellisia työvaiheita ja niihin liittyviä viiveitä mittaamalla eri vaiheisiin kuluvia aikoja
Näiden menetelmien avulla tunnistettiin muun muassa verkkoyhteyksien puutteista johtuvia viiveitä, esivalmistelujen puutteita sekä ylimääräisiä tukemistoimia.
Keskeiset havainnot ja parannusehdotukset
- Lumiesteiden poisto: Viiveitä syntyi, kun esteitä ei ollut poistettu ajoissa → esivalmistelut aiemmin ja selkeä vastuunjako.
- Raidesepelin kuljetus: Kuljetusmatkojen optimointi on haastavaa, mutta lisätyillä lastauspaikoilla saatiin parannuksia.
- Mittaukset tuennan jälkeen: Nykykäytäntö nähtiin vähäarvoisena → ehdotus pilotista, jossa mittauksia vähennetään ja vaikutuksia seurataan.
- Tietojen hyödyntäminen: Ratapölkkyvälin mittausdataa voitaisiin hyödyntää työn suunnittelun tehostamiseen.
Pilotin aikana nousi esiin myös havaintoja pakollisista pahoista eli työvaiheista, joita ei voida poistaa prosessista, vaikka ne eivät tuota suoraa arvoa.
Sopimusmalleja voisi kehittää joustavammaksi
Nykyiset sopimukset ohjaavat tekemään tukemista myös kohteissa, joissa ei ole siihen todellista tarvetta. Keskustelussa nousi esiin joustavampi malli, jossa tuentamäärät päätettäisiin mittausten perusteella, ei kiinteiden määrien mukaan.
Tämä vähentäisi turhaa työtä, parantaisi resurssien kohdentamista ja tukisi Lean-ajattelun mukaista arvoa tuottavaa toimintaa.
Muutostarpeet ja vaikutukset
Projektissa tunnistettiin muutostarpeita muun muassa:
- Kunnossapidon hankinnassa, kuten raidesepelin hankinnassa ja kuljetusmatkojen optimoinnissa
- Ratateknisissä ohjeissa (RATO 23), joista havaittiin useita suoraviivaistettavia kohtia
- Mittauskäytännöissä, joissa havaittiin tarpeettomia työvaiheita
Osa muutoksista on jo toimitettu vastuuhenkilöille ja niitä viedään eteenpäin ohjeiden päivitysten yhteydessä. Kaikkia havaintoja ei välttämättä voida toteuttaa, mutta moni niistä olisi jäänyt kokonaan löytymättä ilman erillistä Lean-projektia.
Miksi tämä on merkittävää?
Suomessa tuettiin vuonna 2025 noin 900 vaihdetta. Kun prosessista poistetaan yksikin hukkakohta, vaikutus on merkittävä. Lean-ajattelun avulla voidaan tehokkaamman resurssien käytön lisäksi vähentää kiirettä, parantaa työn laatua ja lisätä turvallisuutta. Lean tuo siis säästöjä poistamalla hukkaa – kaikkea toimintaa, joka ei tuota arvoa asiakkaalle. Kun turhat vaiheet, odotusajat, virheet, siirtelyt ja päällekkäisyydet vähenevät, organisaatio säästää sekä rahaa, aikaa että resursseja.
”Lean-työkalujen käyttöönotto voi helpottaa, nopeuttaa ja tehostaa viraston työntekijöiden normaaleja prosesseja. Pilotissa mitattiin eri työvaiheisiin kuluvia aikoja ja löydettiin selkeitä hukkakohtia. Tulokset osoittavat, että Lean-ajattelulla on paljon potentiaalia viraston ja palveluntuottajien yhteistyössä”, kertoo projektin vastuuhenkilö, radan päällysrakenneasiantuntija Henri Seppälä Väylävirastosta.
Jatkuva parantaminen ja oppiminen
Lean-ajattelu liittyy vahvasti jatkuvaan parantamiseen ja ihmisten arvostamiseen. Lean-ajattelussa keskeistä on työntekijöiden kuunteleminen sekä turvallinen ja valmentava johtamisote. Arvovirtakartoitusta tai muita Lean-työkaluja voidaan soveltaa lähes kaikissa projekteissa.
Lisätietoja:
Henri Seppälä
Aki Hirvaskari
Marko Lehtosaari
Kaikkien sähköpostit muotoa [email protected]