Hyppää sisältöön

Lähde pyörämatkalle ja koe pala kauneinta kesä-Suomea

Julkaistu 3.7.2020

Tänä kesänä pyöräillään kotimaassa. Rannikkoon, metsiin ja muihin upeisiin maisemiin voit tutustua esimerkiksi EuroVelo-reiteillä. Reitit kulkevat halki Suomen esimerkiksi Helsingistä Turkuun ja Näätämöstä Virolahteen.

kaksi ihmistä pyöräilee_vaylavirasto

Pyörällä pitkin länsirannikkoa tai itärajaa

Kesää 2020 vietetään kotimaassa. Suvesta voi nauttia esimerkiksi lähtemällä pyörämatkalle EuroVelo-reittiä pitkin.

EuroVelo on Euroopan pyöräilyliiton edistämä hanke, jossa tähdätään koko maanosaa halkovan, lähes 90 000 kilometrin mittaisen pyöräilyreitin perustamiseen.

– Tällä hetkellä Suomen läpi kulkee neljä reittiä, joista iso osa kuuluu valtion väyliin, kertoo asiantuntija Maija Rekola Väylävirastosta.

Tietoa reiteistä löytyy mm. EuroVelo-sivustolta. Esimerkiksi Iron Curtain Trail kulkee Näätämöstä Virolahteen ja Baltic Sea Cycle koukkaa Vaalimaalta Turun kautta Tornioon.

Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämiseen on talousarviossa 2020 ja neljännessä lisätalousarviossa varattu yhteensä 42,9 miljoonaa euroa. 10 miljoonaa euroa käytetään valtion väyläverkon kehittämiseen, ja Väylävirasto onkin käärinyt hihansa EuroVelo-reittien viitoittamiseksi.

– Ensimmäinen viitoitettu EuroVelo-osuus saadaan tänä kesänä maastoon Helsingn ja Turun välille, Rekola sanoo.

Merkkien asettamisen hoitavat Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset. Reitillä pääsee ihailemaan muun muassa Tammisaaren rantamaisemia ja historiallisia nähtävyyksiä.

Väylävirasto selvittää myös Helsingin ja Vaalimaan välisen matkan viitoitusta yhdessä Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa. Tällä matkalla tutuiksi tulisivat esimerkiksi Pyhtään vanha ruukkimaisema, Porvoo ja Kotka.

Euroopan tähdillä merkityt viitat ohjaavat retkeä

EuroVelo-viitat ovat uuden tieliikennelain mukaisia liikennemerkkejä, ja viittoja on kolmenlaisia: jalankulun ja/tai pyöräilyn viitta, pyöräilyn suunnistustaulu sekä esimerkiksi risteyksessä ajoa opastava pyöräilyn etäisyystaulu. Näillä täydennetään autoliikenteen tarpeisiin tehtyä opastusta.

– EuroVelo-viitat erottuvat muista liikennemerkeistä niissä näkyvien Euroopan tähtien ansiosta, sanoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylävirastosta.

Pyöräilijä voi etäisyystaulusta tarkistaa, kuinka pitkä matka kohteiden välillä on. Helsinki–Turun-välin viitat esimerkiksi kertovat matkan taittuvan 180 kilometrissä.

Reittejä suunnitellaan etenkin turvallisuutta silmällä pitäen: valittavat tiet ovat hyvässä kunnossa ja niillä kulkee yleensä vain vähän raskasta liikennettä. Suomessa asutuskeskukset sijaitsevat kaukana toisistaan, mikä helpottaa suunnittelijan työtä.

– Toinen erityispiirre on yksityisteiden runsaus. Osalle niistä voi viitoittaa pyöräilyreitin, osalle ei, Hopeavuori kertoo.

Paikallisuus ja pyöräily kietoutuvat yhteen

Pyörämatkailu tekee hyvää niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Järviseudut, merenrannat sekä itärajan metsiköt ja erämaat piirtävät kukin erilaista kuvaa Suomesta.

– Pyörämatkailu on erinomainen mahdollisuus tutustua kotimaahan, Rekola sanoo.

Kotimaiset yritykset hyötyvät pyörämatkailusta, sillä hidas matkanteko saa monet polkijat pysähtymään majoitus- ja ravintolapalveluiden ääreen.

– EuroVelo-reitille lähtijän kannattaa selvittää sekä reitin kulku että sen palvelut etukäteen, Hopeavuori vinkkaa.

Paikallisuus on pyörämatkailun avainsana, ja reitit edistävät myös kuntien asiaa. Kansalaisten lisäksi myös kunnat ovatkin innostuneet pyörämatkailusta, ja esimerkiksi Tampereen seudulla ja Itä-Suomessa reittejä on kehitetty ripeästi eteenpäin.

– Pyörämatkailun kehittäminen on tärkeä osa kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toteuttamista. Viitoitusten ja reittien kehittämisen lisäksi valtio tukee esimerkiksi kansallisen pyörämatkailukeskuksen perustamista, summaa erityisasiantuntija Tuire Valkonen liikenne- ja viestintäministeriöstä.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta