Hyppää sisältöön

Kupittaa–Turku-ratahanke: Kupittaa–Turku-ratahankkeessa kehitetty tilannekuvapalvelu tukee monimutkaisten ratahankkeiden tiedolla johtamista

Julkaistu 28.6.2022 15.01

 

Kupittaa–Turku-ratahankkeessa pilotoidaan säännöllisesti päivittyvää raportointijärjestelmää, joka tuottaa ajantasaista ja yhteismitallista tilannetietoa hankkeen johtamisen tueksi. Tilannekuvapalvelun tavoitteena on tuottaa visualisoitua tietoa muun muassa hankkeen aikataulusta, taloudesta, turvallisuudesta ja riskeistä, toteuttamisen esteistä ja laadusta. Tilannekuvapalvelu on laiteriippumaton, joten sitä voi käyttää myös mobiilisti työmaalla. 

– Tiedolla johtaminen tarkoittaa oikeaan ja ajantasaiseen tietoon liittyvää päätöksentekoa. Tilannekuvapalvelulla pyritään vastaamaan tähän laadukkaan tiedon saamisen haasteeseen, Väyläviraston projekti-insinööri Seppo Paukkeri kertoo. 

Vaikka tiedolla johtamisen työkaluja on erilaisilla tie- ja ratahankkeilla ollut jo käytössä, ei kaupallisilta toimijoilta ole toistaiseksi löytynyt valmista palvelua vastaamaan nyt käyttöönotetun palvelun laajuudella vaativien rautatiehankkeiden johtamisen tarpeisiin. Koska hankkeen johtamisen kannalta on kuitenkin saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, lähdettiin tilannekuvapalvelua kehittämään tämän hankkeen puitteissa yhteistyössä hankkeen rakennuttajakonsulttien Rejlers Finland Oy:n ja Arkos Oy:n kanssa.

– Tilannekuvapalvelu on otettu hankkeella käyttöön huhtikuussa 2022. Vaikka palvelun kehitystyö jatkuu, ovat ensimmäiset kokemukset olleet erittäin rohkaisevia. Tilannekuvan käyttö hyödyttää erityisesti sellaisten hankkeiden kokonaisuuden hallintaa ja johtamista, joissa on paljon osaurakoita ja –hankintoja sekä useita hankeosapuolia, Paukkeri sanoo.

Tilannekuvapalvelu hyödyntää syntyvää tietoa tehokkaammin 

Tilannekuvan tarkoitus on koota hankkeen asettamien tavoitteiden toteuma- ja ennustetiedot ymmärrettävään muotoon hankkeen johtamista varten. Tavoitteet ovat pääosin samoja, joita seurataan kaikissa infrahankkeissa, kuten aikatauluun, kustannuksiin ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet. Uutta tilannekuvapalvelussa on se, miten hajautettu tieto kerätään ja tuotetaan helppolukuiseksi kokonaiskuvaksi projektinjohdon käyttöön.

Rakennushankkeissa tuotetaan jatkuvasti valtavia määriä arvokasta tietoa. Hankkeen kannalta on oleellista suodattaa tärkeät tiedot tietomassasta riittävän ajoissa, jotta tiedolla voidaan johtaa. Tieto menettää arvoaan suhteessa aikaan ja siksi tiedon ajantasaisuus on tilannekuvan keskeisimpiä tekijöitä. 

- Me olemme hankkeessa määrittäneet, mitä tietoa tilannekuvaan raportoidaan ja kuinka usein toteuma- ja ennustetietoja päivitetään. Kun kaikki urakoitsijat, suunnittelijat ja konsultit raportoivat määrämuotoisesti toteumia ja ennusteita, on käytössämme oleva tieto luotettavaa ja arvokasta, toteaa projektipäällikkö Kimmo Väisänen rakennuttajakonsultti Arkos Oy:ltä. 

Esimerkiksi rakennusurakoissa urakoitsija tekee ennen urakan alkamista aikataulun ja kustannusennusteen. Toteumasta raportoidaan kerran viikossa ja ennusteet päivitetään kuukausittain. Samoin toimitaan turvallisuuteen, riskeihin, laadunvarmistukseen ja urakan etenemään liittyvissä aiheissa. 

Taulukko, joka sisältää tekstiä ja numeroita. Taulukon soluissa on käytetty eri värejä, jotka kuvaavat eri riskien tasoja.

Tilannekuvapalvelu on rakennettu MS Power BI:n ja MS Project Online palvelujen päälle. Visualisoitu kojelauta nopeuttaa kokonaiskuvan muodostamista hankkeen ajantasaisesta tilanteesta. Kuva on havainnekuva ja ei kuvaa todellista tilannetta hankkeella. 

Verrattuna esimerkiksi tiehankkeisiin, on ratahankkeissa yleensä enemmän sekä urakoitsijoita että hankkeen osapuolia, joiden toiminta pitää sovittaa yhteen. Rata- ja asema-alueilla töitä tehdään junaliikenteen aikataulujen mukaisesti tai pidempien liikennekatkojen aikana. 
Esimerkiksi liikennekatkoista voidaan sopia jopa 2 vuotta etukäteen.

– Junaliikennettä ei voi siirtää kiertoreitille samaan tapaan kuin ajoneuvoliikennettä. Yhden urakan aikataulun muutos esimerkiksi materiaalien toimitusvaikeuksien vuoksi voi aiheuttaa suurenkin ketjureaktion. Tilannekuvapalvelun avulla voimme ennakoida entistä paremmin mahdollisia ongelmia ja pääsemme myös puuttumaan ongelmien syihin ajoissa ja ohjaamaan projektin tehokkaammin jälleen oikealle raiteelle, Seppo Paukkeri kuvailee tilannekuvapalvelun hyötyjä. 

Kehitystyö jatkuu hyvän startin jälkeen

Tilannekuvapalvelun ensimmäinen versio on otettu onnistuneesti käyttöön. Seuraavina tavoitteina on tuoda tilannekuvapalveluun mukaan myös muun muassa liikennehäiriöiden ja viestinnän raportointi sekä jalkauttaa se projektiorganisaation päivittäisen tekemisen tueksi. Tilannekuvapalvelun kehitystyö jatkuu Espoon kaupunkirata-projektin ja Tampereen henkilöratapihahankkeen kanssa. Vuonna 2023 tilannekuvapalvelua on suunniteltu kehitettävän Väyläviraston erillisprojektissa, jonka tavoitteena on tarjota kaikille viraston suunnittelu- ja rakennushankkeille yhteinen työkalu.

– Tilannekuvapalvelun käyttöönotto on vasta ensimmäinen asema pitkällä matkalla. Uusien raportointikäytäntöjen käyttöönotto vaatii aikaa, opastusta ja koulutusta sekä valmiutta tehdä asioita toisin. Ilokseni voin todeta, että palvelu on otettu hankkeen tekijöiden puolella erittäin hyvin vastaan, Paukkeri kiittää. 

Lisätiedot: 
Väylävirasto, projekti-insinööri Seppo Paukkeri p. 029 534 3361, [email protected]
Arkos Oy, rakennuttajakonsultin projektipäällikkö Kimmo Väisänen p. 050 525 8390, [email protected]

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024. Euroopan Unioni tukee Väyläviraston, Turun kaupungin ja VR:n yhteistyönä toteuttamaa hankkeen suunnitteluvaihetta 6,3 miljoonalla eurolla. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.

Liitteet


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta