Hyppää sisältöön

Kupittaa–Turku-ratahanke: Erakkokuoriainen muovasi Muhkurin raiteita

Julkaistu 30.8.2022 8.41

Kupittaa–Turku-ratahankkeen raiteistosuunnitelmat Heikkilässä menivät uusiksi Muhkurin luonnonsuojelualueella asustavan erakkokuoriaisen tähden. Uhanalaisia erakkokuoriaisia elää Suomessa tiettävästi ainoastaan Turussa. 
 
Mustana kiiltävä erakkokuoriainen. Kuva: Matti Landvik

Kupittaa–Turku-ratahankkeen rakennustöitä tehdään kaupungin sydämessä Kupittaalta Heikkilän alueelle asti. Hankealueella elää useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja, joiden suojelemiseksi biologit, rakennuttajakonsultit ja muut asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Vain yksi laji on kuitenkin tähän mennessä muuttanut raiteiston paikkaa – mustana kiiltävä erakkokuoriainen. 
 

Heikkilän alueen suunnitelmiin kuului alun perin raiteiden ja huoltotien rakentaminen lähelle Muhkurin luonnonsuojelualuetta. Valppaat ympäristöasiantuntijat havaitsivat kuitenkin lajitietoa tarjoavasta laji.fi-palvelusta, että alueella sijaitseva laho tammi on erakkokuoriaisen koti. Biologit varmistivat vielä sijainnin käymällä maastossa. 

Maata päätettiin Muhkurissa kaivaa uudesta paikasta niin, että erakkokuoriaisen asuinpaikaksi tunnistettu tammipuu jätetään rauhaan. Tuleva huoltotie noudattaa kutakuinkin Muhkurinmäkeä, ja raiteistoa muokataan siirtämällä raiteiden liittymiskohtaa. 

– Raiteistoa ja huoltotietä siirtämällä suojelemme sekä erakkokuoriaista että Muhkurin vanhaa, arvokasta tammipuustoa. Näin säilytämme myös vihervyöhykkeen rata-alueen ja lähistön kiinteistöjen välillä, mikä on asukkaidenkin kannalta tärkeää, kertoo hankkeen ympäristöteknologisista asioista ja maisemasuunnittelusta vastaava maisemasuunnittelija Niina Mensonen Swecolta. 

Muhkurin musta kaunotar nauttii luontodirektiivin suojaa 

Kaikki Suomen erakkokuoriaiset ovat turkulaisia: maassamme erakkokuoriaista tavataan ainoastaan Ruissalon iäkkäissä lehtipuissa sekä muutamissa Muhkurin kaltaisissa elinympäristöissä lähellä Ruissaloa. Tämän vuoksi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja pitää varjella erityisen huolellisesti. 

– Uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille haetaan rakennustöiden ajaksi siirtolupaa ELY-keskuksesta, minkä jälkeen lajit siirretään korvaaviin elinympäristöihin mahdollisimman lähelle vanhoja elinpaikkoja. Erakkokuoriainen on kuitenkin niin uhanalainen, ettei siirtolupaa saatu, Mensonen sanoo. 

Erakkokuoriaisten toukat syövät tammien ja muiden lehtipuiden onkaloiden pohjalle kertyvistä lehdistä, linnunpesistä ja muusta eloperäisestä aineksesta muodostuvaa mulmia. Kuoriaisen elinkierto on kietoutunut onkalopuiden elinkiertoon. 

Erakkokuoriainen nauttii niin Suomen kuin Euroopan unionkin luontodirektiivin suojaa. Kolmesta neljään senttimetriä pitkän hyönteisen voi erottaa paljaalla silmällä, mutta käytännössä syvällä onkaloissa viihtyvää kuoriaista tavataan aniharvoin. Suomessa erakkokuoriaista on tutkinut lajista väitöskirjan tehnyt FT Matti Landvik.

– Esimerkiksi perhosista löytyy paljon tietokirjoja ja verkkosivuja, mutta kuoriaisista kerätty tieto on hajanaisempaa, kertoo ympäristöasiantuntija Kalle Rainio Swecolta. 

Uhanalaisia lajeja ja luontoarvojen vaalimista 

Varsinais-Suomen rannikkovyöhykkeeseen kuuluvalla hankealueella asustaa erakkokuoriaisen lisäksi esimerkiksi juurilasisiipiä, juhannuskimalaisia ja helmihopeatäpliä. Erityisesti Heikkilästä löytyy runsaasti uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja, kuten keltamatara ja rohtokoirankieli. Muhkurin lehdoissa puolestaan visertää muun muassa elinvoimaiseksi luokiteltu satakieli. 

– Muhkuri on lajistoltaan hyvin rikas ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellinen alue. Samalla se on ihmisille tärkeä virkistyspaikka, Mensonen kertoo. 

Radan varrella elävät kasvit, eläimet ja niiden elinalueet pitää ottaa sähkötolppien asennuksissa, louhinnoissa ja muissa hanketöissä huomioon. 

– Kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat tärkeitä arvoja Kupittaa–Turku-ratahankkeelle, jossa erakkokuoriaisen lisäksi huomioidaan muun muassa Aurajoen ratasillalla ruokailevat lepakot ja radan lähipuissa pesivät linnut, Väyläviraston projektipäällikkö Erkki Mäkelä toteaa. 

Uuden rakentaminen tarjoaa haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiselle: esimerkiksi ratapihat ovat usein arvokkaita paahdeympäristöjä, joissa perhoset ja kimalaiset pörräävät ja kasvit kukoistavat. 

– Kun tehdään ratatöitä kaupungin keskustassa, elinympäristöt, maisemat ja kaupunkikuva muuttuvat väistämättä jonkin verran. Ennallistamme lajien elinympäristöjä ja monipuolistamme kasvilajistoa kuitenkin niin paljon kuin mahdollista, Mensonen sanoo. 

Lisätiedot: 
Väylävirasto, projektipäällikkö Erkki Mäkelä, [email protected]
Sweco Finland Oy, maisemasuunnittelija Niina Mensonen, [email protected]
Sweco Finland Oy, ympäristöasiantuntija Kalle Rainio, [email protected]

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024. Euroopan Unioni tukee Väyläviraston, Turun kaupungin ja VR:n yhteistyönä toteuttamaa hankkeen suunnitteluvaihetta 6,3 miljoonalla eurolla. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.

Liitteet


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta