HaminaKotkan satama ja Helsingin satama ovat Suomen kaksi suurinta yleissatamaa. Mussalossa sijaitsee lisäksi Suomen suurin konttiterminaali, ja siellä on myös yksi Suomen vilkkaimmista yksittäisistä raideliikenteen keskittymistä.
"Sataman kokonaiskuljetusmäärä oli 14,5 miljoonaa tonnia vuonna 2021. Merkittävä segmentti on metsäteollisuuden kuljetukset kuten sahatavara, sellu ja raakapuu. Satamassa on myös paljon kemianteollisuutta, eli sataman kautta kulkee myös muun muassa lannoitteita. Tarjoamme erinomaisen toimintaympäristön logistiikkayrityksille ja suomalaiselle teknologialle", selittää HaminaKotkan liikennejohtaja Ville Kuitunen.
Sujuvan raideliikenteen tärkeys satamalle
Ville kertoo, että satamaan saapuu noin 30 junaa päivässä, mikä luonnollisesti pistää rataverkon lujille. Lisäksi sataman alueella toimii peräti 170 yritystä ja useampi satamaoperaattori.
"Vihreä siirtymä näkyy sataman arjessa selvästi, kun teollisuuden kuljetuksia siirretään raiteille. Päästöttömämpään liikenteeseen siirtyminen vaatii kuitenkin valtakunnallisia investointeja kapasiteetin turvaamiseksi", hän toteaa.
Viisi uutta raidetta auttavatkin poistamaan pullonkauloja Mussalon raideliikenteestä:
"Laajennusosan valmistuminen helpottaa Mussalon raideliikennepaikan toimintaa ja vähentää ruuhkautumista, kun vaihtotyöt on helpompi järjestää. Junien logistiikka yksinkertaisesti toimii paremmin, kun kapasiteettia on enemmän – etenkin talvella, kun lunta on paljon. Raideinfraan panostaminen mahdollistaa sitä paitsi myös sataman toiminnan kasvattamisen, millä on alueen työllisyyteen positiivinen vaikutus", Ville painottaa.
Yhteisen tekemisen merkitys onnistuneelle rakennushankkeelle
Iso rakennushanke, kuten Mussalon laajennusosa, ei voi olla näkymättä ja vaikuttamatta työmaan läheisyyteen. Ratahankkeiden vaikutus on sikälikin kouriintuntuva, että osa työvaiheista tulee tehdä rataliikennekatkoissa. Sataman ja sitä hyödyntävän teollisuuden sekä rakentajien välinen kommunikaatio on ollut isossa roolissa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ville kiittääkin hyvin sujunutta urakkaa:
"Projektijohto hoiti oman tonttinsa hyvin, joten rakentaminen sujui hyvin meidän kannaltamme. Realistinen ja aktiivinen ote sataman toiminnan ja rakentamisen yhteensovittamiseen on selvästi minimoinut rakentamisen aiheuttamia haittoja. Arvostan myös sitä, että esimerkiksi liikennekatkoista on voitu keskustella ja meitä on asiassa kuunneltu", hän kehuu.
Tämä juttu on julkaistu osana Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen uutiskirjettä. Liity uutiskirjeen postituslistalle klikkaamalla seuraavaa linkkiä: liity postituslistalle.