Kehäradan projektipäällikkö Juha Kansonen sanoo suoraan, ettei pelkkä osaaminen olisi riittänyt radan valmistumiseen lopulliseen määräaikaan mennessä – mukana oli myös tuuria. Kehärata saatiin valmiiksi niin täpärästi, ettei aikaa ollut yhtään ylimääräistä päivää. Ilman projektin osapuolten yhteistyö- ja paineensietokykyä tavoitteeseen ei olisi päästy.
- Arvostan suuresti sitä, että minut pyydettiin mukaan näin isoon projektiin, mutta jos olisin tiennyt, mihin lähden, en olisi suostunut.
Kansonen on aiemmin työskennellyt muun muassa Ratahallintokeskuksen projektipäällikkönä ja vastannut useista vaativista ratahankkeista. Kun hän ryhtyi vetämään Kehärata-projektia kesällä 2012, oli uutta kaupunkirataa ehditty rakentaa jo kolme vuotta. Kansonen toi rakentamiseen uutta puhtia tarkistamalla projektisuunnitelmaa ja vastuuttamalla tehtäviä uudelleen.
Projektin pitkittymistä ei voitu välttää
Alun perin Kehäradan piti valmistua vuonna 2014, mutta keväällä 2012 selvisi, että Helsinki-Vantaan lentokentän kallioperästä tihkunut glykolin hajoamistuote oli aggressiivista ja karbonatisoi tunnelin betonirakenteita ja syövytti teräsrakenteita. Syksyllä 2012 tehtiin päätös ilmatiiviin kaksoistunnelin rakentamisesta tunnelin suojaksi. Rakentaminen lykkäsi radan valmistumista vuoteen 2015 ja aiheutti 50 miljoonan euron lisälaskun. Kansonen kertoo saaneensa projektin venymisestä runsaasti haukkuja ulkopuolisilta.
- Vaihtoehtoja ei ollut. Turvallisuus- ja ympäristöasioista huolehtiminen on itsestään selvää. Mikään aikataulu tai raha ei mene niiden edelle.
Turvallisuusmääräyksiä noudatettiin tiukasti myös työsuojelun osalta. Tapaturmien määrä pysyi siedettävällä tasolla, vaikka osa radasta rakennettiinkin pimeässä, kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Ympäristönsuojeluun resursseja käytettiin esimerkiksi valvomalla rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen.
Kehäradasta eväitä uusiin haasteisiin
Projektin loppupuolella töitä tehtiin yötä päivää. Paineita lisäsivät heinäkuiset asuntomessut, joiden lähin juna-asema oli Kivistö Kehäradan varrella. Viimeiset sata päivää kehäratalaskuri tikitti hupenevaa aikaa Helsingin päärautatieasemalla. Palautteesta päätellen monikaan ei uskonut projektivastaavien suoriutuvan tehtävästään.
- Uskalsimme itse uskoa itseemme, vaikka vaikeaa oli. Meillä oli Liikenneviraston tuki ja myös sujuva yhteistyö Trafin ja italialaisen Notified Bodyn kanssa toi uskoa onnistumiseen.
Aivan kokonaan projekti ei ole valmis vieläkään, sillä lentokentän terminaalin puoleinen sisäänkäynti on yhä työn alla. Kansosen mukaan työt pyritään saamaan päätökseen mahdollisimman pikaisesti, mutta lokakuun lopun määräajasta tullaan jonkin verran myöhästymään.
Vastoinkäymisistä huolimatta projekti on ollut Kansosen mielestä hieno kokemus.
- Tulevissa hankkeissa kiinnittäisin ehkä vieläkin enemmän huomiota suunnitteluratkaisuihin ja urakkarajoihin. Myös investointien hinta-laatusuhdetta kannattaa arvioida huolellisesti. Kehärataan kokonaisuuteena olen silti tyytyväinen: kaikki tekivät parhaansa ja lopputulos on sitä, mitä pitikin.
Teksti ja kuva: Katri Sipilä