Lähes 60 miljoonan euron Riihimäki–Tampere-turvalaitehanke valmistui tiukasta aikataulusta huolimatta ajallaan

Projektipäällikkö Juha Lehtola Väylästä on syystäkin hyvällä tuulella. Hän on lähes kolmen vuoden ajan vetänyt Riihimäen ja Tampereen välin turvalaitteiden uusimista. Nyt tämä hallituksen korjausvelkaohjelmasta rahoituksensa saanut vaativa 59 miljoonan euron jättihanke on valmis. Turvalaitteet varmistavat, että junat ajavat oikeaa nopeutta ja sen, että samalla alueella on vain yksi juna kerrallaan.

"Aloitimme hankkeen vuoden 2016 alkupuolella ja saimme sen maaliin tämän vuoden joulukuussa. Yleensä näin iso turvalaitehanke veisi vähintään vuoden enemmän. Uskallan väittää, että vastaavaan suoritukseen ei ole kovin moni pystynyt missään päin maailmaa", Lehtola sanoo.

Aikataulu oli paljon normaalia tiukempia korjausvelkaohjelman keston takia. Vuoden 2018 loppu oli valmistumiselle ehdoton takaraja.

Yhteistyö avainasemassa

Hankkeen äärimmäisen tiukka aikataulu haastoi kaikki mukana olleet yhteistyökumppanit. Epäonnistumisille ei ollut sijaa.

"Ilman saumatonta yhteistyötä hanke ei olisi onnistunut. Saimme luotua älyttömän hyvän yhteishengen ja kaikki asiat tehtiin hankkeen parhaaksi", Lehtola sanoo.

Hankkeessa oli mukana esimerkiksi Siemensin ja VR Trackin konsortio. Konsortion projektipäällikkö Hannu Saarinen sanoo, että haastavan projektin jälkeen hymy on ollut herkässä.

"Haastavuutta toi tiukka aikataulu, uuden asetinlaiteteknologian käyttöönotto Suomessa sekä vaativat asennusolosuhteet. Alusta asti yksi tärkeimmistä tavoitteista oli projektin toteuttaminen ilman merkittäviä häiriöitä junaliikenteelle. Tässä onnistuimme erinomaisesti ja projekti toteutettiin suunnitellussa aikataulussa", Saarinen sanoo.

Keskeinen tekijä onnistumisessa oli kaikkien osapuolien vahva sitoutuminen tavoitteisiin ja yhteistyö yli organisaatiorajojen. Ongelmatilanteissa ratkaisut pystyttiin aina löytämään yhdessä projektin hyvä henki säilyttäen.

"Uskon, että tämä projekti jää monelle mukana olleelle mieleen oppina yhteistyön voimasta. Suuri kiitos tästä kaikille projektiin osallistuneille!" Saarinen kertoo. Samaa mieltä on myös Väylän Lehtola. "Voisi sanoa, että asiat menivät hyvän yhteistyön ansiosta kuin siellä kuuluisassa Strömsössä."

Junaliikenteen ehdoilla

Yleensä suuret infrahankkeet näkyvät ihmisten arjessa suuresti jo rakennusvaiheessa. Rautateiden turvalaitteet poikkeavat melko tavalla tässä asiassa, sillä suurin osa töistä pystytään tekemään junaliikennettä häiritsemättä. Tarvittavat kaapeloinnit ja laitteiden asennukset tehtiin pääasiassa öisin. Matkustajille hanke näkyi ensimmäisen kerran vasta ihan loppuvaiheessa, kun junaliikenne jouduttiin katkaisemaan viitenä viikonloppuna Riihimäen ja Tampereen välillä marras-joulukuussa.

"Asensimme uudet turvalaitteet vanhojen rinnalle. Tämä mahdollisti sen, että melkein vuoden kestänyt testausvaihe saatiin suoritettua häiritsemättä liikennettä. Isompia katkoja tarvittiin vain uusien turvalaitteiden käyttöönoton ajaksi", Lehtola sanoo.

Vaikka turvalaitteet onnistuttiin asentamaan melko huomaamattomasti, niiden hyödyt junaliikenteelle ovat huomattavat. Vanhat 1990-luvulla asennetut turvalaitteet olivat elinkaarensa päässä ja niihin ei löydy enää varaosia. Uudet turvalaitteet kestävät myös paremmin äärimmäisiä sääolosuhteita, kuten helteitä tai paukkupakkasia.

"Uudet turvalaitteet varmistavat turvallisen ja luotettavan junaliikenteen Riihimäen ja Tampereen välille seuraavaksi 30 vuodeksi", Lehtola sanoo.

”Riihimäen ja Tampereen välinen rataosa osuu Suomen vilkkaimmalle reitille, joten sen kunto vaikuttaa merkittävästi yli kymmenen tuhannen suomalaisen matkustamiseen päivittäin. Uusien turvalaitteiden myötä häiriöt vähenevät ja liikennöitävyys paranee, mikä sujuvoittaa matkustamista koko pääradalla, vaikuttaen myös jatkoyhteyksiin. Meille junien operoijana on erittäin tärkeää, että juuri näiden ruuhkaisimpien ydinreittien ratojen kuntoon kiinnitetään huomiota”, kertoo VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

3 syytä, miksi hanke onnistui

1) Hyvä suunnittelu

"Käänsimme Suomen parhaiden osaajien kanssa suunnittelussa kaikki kivet ja teimme tarkat selvitykset riskeistä. Tarkkuudesta kertoo esimerkiksi se, että teimme minuuttikohtaisen suunnitelman liikennekatkojen aikaisista asennustöistä", projektipäällikkö Lehtola sanoo.

2) Riittävät resurssit

"Tiukassa aikataulussa pysyminen vaati sen, että työmaalla oli koko ajan kova tahti päällä ja jokainen tietää roolinsa. Liikennekatkojen aikana työtä teki satapäinen joukko ammattilaisia."

3) Yhteistyö ilman poteroihin kaivautumista

"Yhteistyön merkitystä ei voi ylikorostaa näin suuressa hankkeessa. Työmaalla eri urakoitsijoiden väki teki yhdessä töitä hymyissä suin. Tässä tärkeä onnistuminen oli myös Weladolla, joka toimi rakennuttajakonsulttina ja valvojana."

Sujuva junaliikenne vaatii toimivat turvalaitteet myös tulevaisuudessa

Turvalaitteet ovat kestäviä, mutta eivät ikuisia. Suomessa uudenkarheita turvalaitteita on vain harvoilla rataosilla. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Kehärata sekä Kokkolan ja Ylivieskan välinen rataosa. Suurimmassa osassa Suomea tilanne on huolestuttavampi.

"Esimerkiksi Tampere–Seinäjoki -välin turvalaitteet lähestyvät elinkaarensa loppua. Jos niitä ei uusita lähivuosien aikana, junaliikenne voi kärsiä pahasti. Valmistajat eivät enää tue vanhoja laitteita ja varaosia on lähes mahdotonta löytää", kertoo Lehtola.

Mitä sitten tapahtuisi, jos tällainen vanha turvalaite hajoaisi?

"Vaikutukset ovat tapauskohtaisia. Turvalaitteen hajoaminen voisi esimerkiksi tarkoittaa, että kymmeniä kilometrejä pitkällä ratapätkällä saisi olla kerrallaan vain yksi juna, kun toimivien laitteiden kanssa junat pystyisivät kohtaamaan tai kulkemaan peräkkäin. Haitta voisi myös kestää kuukausia", Lehtola sanoo.

Haitat olisivat siis suuret sekä junamatkustajille että tavaraliikenteelle. Junaliikenteen turvallisuus ei kuitenkaan vaarantuisi, sillä hajoamiset huomataan ja niistä koituu rajoituksia liikenteelle.

"Toivon, että tällaiseen tilanteiseen ei jouduttaisi, vaan pystyisimme uusimaan vanhenevat turvalaitteet ennen kuin on myöhäistä", Lehtola pohtii.

Lisätietoa

Projektipäällikkö Juha Lehtola,
Väylä,
puh. 029 534 3892
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi