Talvet ovat olleet viime vuosina vaihtelevia, mutta tuulisia. Edellinen talvi oli luonteeltaan keskimääräinen ja osan kautta kaikki murtajat olivat operoinnissa.
”Suomen talviolosuhteet poikkeavat kaikista muista maista siinä, että vain meillä kaikki satamat jäätyvät joka vuosi. Vaikka meri ei olisikaan joka talvikaudella täysin jäässä, rannat ovat”, sanoo Talvimerenkulkuyksikön päällikkö Markus Karjalainen Liikennevirastosta.
Laivat liikkuvat jääolosuhteissakin 24/7 periaatteella ja samoin toimii myös Liikenneviraston päivystysjärjestelmä, jotta erilaisiin erilaisten yhteydenottojen pohjalta voidaan ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin. Liikenneviraston palvelulupauksen mukaan jäänmurtajien apua saa keskimäärin neljässä tunnissa. Jäänmurtajat eivät operoi ainoastaan satamiin johtavilla väylillä, vaan avomerelläkin avustetaan huomattava määrä aluksia.
Talvisäästä ennustetaan tavanomaista eli vaihtelevaa
"Marraskuun alkupuolella julkaistuissa pitkissä sääennusteissa ei ollut nähtävissä merkkejä oikeastaan mihinkään suuntaan, vaan ne ennustivat ajankohtaan nähden tavanomaista säätä. Säätilan toteutuessa näin, se merkitsee sitä, että kaikkialla Suomea ympäröivillä merialueilla on jäätä. Rannat ovat kiintojäässä ja ulapoilla on ajojäätä, joka liikkuu tuulen vaikutuksesta. Liikkuessaan jää muodostaa sohjovöitä ja ahtojääalueita, jotka vaikeuttavat merenkulkua", toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.
Nykyinen "tavanomainen sää” voidaan tulkita sellaiseksi, että tyynet pakkasjaksot ja leudot voimakaskin tuuliset jaksot vuorottelevat. Yleensä näillä leudoilla jaksoilla tuulet puhaltavat etelän ja lännen väliltä, mikä aiheuttaa Suomen satamien edustoille vaikeakulkuisia sohjo- ja ahtojääalueita. Tuulten tyyntyessä sää yleensä muuttuu kylmäksi ja avoalueille alkaa syntyä nopeasti uutta jäätä ja tuulella syntyneet sohjoalueet jäätyvät vaikeasti läpäistäviksi. Tämä tarkoittaa hinausten lisääntymistä avustustoiminnassa. Ja sään taas leudontuessa, tuulet alkavat puhaltaa ja työntävät syntyneen ohuen jään kasaan.
"Leudohko talvi ei ole sama kuin merenkulullisesti helppo talvi", painottaa Vainio.
Jäänmurto on yhteispeliä
"Työnjako Suomessa toimii niin, että palveluntuottajat ylläpitävät jäänmurtokalustoa ja Liikennevirasto vastaa kuljetusjärjestelmän toimivuudesta. Liikennevirasto mm. päättää koska murtajat lähtevät operointiin ja asettaa satamakohtaisia avustusrajoituksia alusten jääluokan ja kantavuuden perusteella", Karjalainen kuvaa ja jatkaa: "Jotta voimme tehdä oikea-aikaisia päätöksiä, Talvimerenkulkuyksikkö käy, jäänmurtajien lisäksi, jatkuvaa vuoropuhelua mm. Ilmatieteen laitoksen, luotsien, varustamojen, teollisuuslaitosten sekä satamien kanssa."
Jäänmurtoyhteistyötä tehdään myös yli valtiorajojen ja siksi Suomella on valtiosopimukset muun muassa Ruotsin ja Venäjän kanssa. Toimintatavat eroavat maittain, jos esimerkiksi Suomenlahdella tarvitaan venäläisten jäänmurtajien apua, niin keskustelut aloitetaan molempien maiden vastaavien ministeriöiden välillä.
"Sen sijaa ruotsalaisten kanssa meillä on yhteinen ohjausjärjestelmä, josta näemme mitä kukin tekee parhaillaan ja myös mitä on suunnitteilla. Yhteistyö on tiivistä, toimii erinomaisesti ja molemmat osapuolet hyötyvät", Karjalainen iloitsee.
Lisätietoa:
Talvimerenkulku-yksikön päällikkö Markus Karjalainen, p. 0295 34 3422 tai [email protected]
Talvimerenkulku-sivustolta löytyy muun muassa Talvimerenkulun ohjeistus suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.