Takaisin

Historiallisen leuto jäätalvi

Historiallisen leuto jäätalvi

Julkaistu 15.05.2020

Vaikka Perämeri ei tänä talvena jäätynyt kauttaaltaan, tarvittiin jäänmurtajia kauppa-aluksien liikennöintiä helpottamaan. Suomenlahdella oli vain vähän jäätä, ja jo huhtikuussa meri oli täysin jäätön.

”Mittaushistorian leudoimman jäätalven laajin pinta-ala saavutettiin 5.3.2020, jolloin jäätä esiintyi 37 000 km² alueella. Jäätä oli tuolloin lähinnä Perämerellä ja Vaasan saaristossa. Poikkeuksellista oli, että Suomenlahdella oli tuskin lainkaan jäätä”, kuvailee mennyttä talvea Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Suomen merialueilla oli muutamaan otteeseen pakkasöiden jälkeen ohutta jäätä sisälahdissa. Vähätkin jäät katosivat Suomenlahdelta maaliskuun lopulla ja huhtikuun alkaessa Suomenlahti oli jäätön.

”Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan ennen”, toteaa Vainio.

Edeltävä ennätyspieni jäällisen alueen laajuus koettiin talvella 2008, jolloin 24.3. jäätä oli 49 000 km² alueella. Myös talvi 2015 oli vähäjäinen, mutta tuolloin talvi oli hyvin ”etupainotteinen” ja maksimi 51 000 km² saavutettiin jo 23.1.

Vainion mukaan mennyt talvi on tilastojen kolmas, jolloin Perämeri ei saanut kauttaaltaan jääpeitettä. Edellisen kerran näin tapahtui talvella 2015 ja sitä ennen talvella 1930. Tuolloin alkoi tähän mennessä vähäjäisin kymmenen vuoden jakso, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin 1939.

Kolme murtajaa avustamassa talvimerenkulkua

”Leudosta talvesta huolimatta Perämerellä tarvittiin kolmen jäänmurtajan apua, jotta laivaliikenne sujui ilman merkittäviä odotuksia”, kertoo merenkulun johtava asiantuntija Markus Karjalainen Väylävirastosta.

Avustuksia kertyi 724, joista 63 oli hinauksia. Kovat tuulet ja jäiden liike vaikeuttivat toimintaa tänäkin talvena. Keskimääräinen avustuksen odotusaika oli 2,6, tuntia ja 97,4% aluksista pääsi läpi ilman odotusta.

Sääolosuhteista johtuen avustustoiminta jouduttiin keskeyttämään kolmeen otteeseen.

”Vaikka jäätä oli historiallisen pienellä alueella, murtajien kulkema matka vastasi silti matkaa maailman ympäri päiväntasaajalla mitattuna”, havainnollistaa Karjalainen.

Lisätietoja:
merenkulun johtava asiantuntija Markus Karjalainen, p. 0295 34 3422, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

 

 

 


reaktionapit