Hyppää sisältöön

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa huomioidaan uhanalaiset lajit - Ketonukit saivat uuden elämän ekosysteemihotellissa

Julkaistu 9.12.2022

Väyläviraston Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa siirrettiin marraskuussa erittäin uhanalaisia ja rauhoitettuja ketonukkia ja muita paahdelajeja lisäraiteen tieltä turvaan Vuokon luonnonsuojelusäätiön omistamalle Kakslammin luonnonsuojelualueelle niin sanottuun ekosysteemihotelliin. Nyt perustetulle, uudelle noin 2000 m2 kokoiselle elinalueelle siirrettiin paahdelajeja ja uhanalaisten hyönteisten ravintokasvien siemeniä sisältävää pintamaata.

Valkokukkainen, hento ja siro ketonukki on yksivuotinen matala, hiekkaisten rinteiden kasvi. Se kukkii touko-kesäkuussa ennen kuin muu kasvillisuus ehtii peittää maanpintaa. Ketonukki ja muut paahdeympäristöjen kasvit, kuten keltasauramo ja ketomaruna, ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilan vaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Paahdelajit toimivat ravintokasveina niistä riippuvaisille, uhanalaisille hyönteisille. Tällaisia elinympäristön suhteen vaateliaita ja hankealueella tavattuja lajeja ovat kenttäpussikoi, sauramomykerökoi ja sauramaviirukoi. 

Helsinki–Riihimäki-hankkeen alueelta Hausjärven Monnista harvinaisia kasveja ja hyönteisiä on siirretty Kakslammin luonnonsuojelualueelle kolme kertaa. Ensimmäinen siirto tehtiin vuonna 2018 ja toinen vuonna 2020. Siirtojen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta sekä uhanalaisten lajien menestymistä luomalla uusia elinympäristöjä. 

”Monnissa tehdyt luontoarvojen turvaamistoimenpiteet auttavat luomaan toimivia malleja myös muihin vastaaviin kohteisiin. Siirtojen lisäksi toimenpiteiden onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, joka tässä hankkeessa on onnistunut erinomaisesti”, kertoo ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho Väylävirastosta.

Entisenä soranottoalueena Kakslammin luonnonsuojelualue soveltuu erinomaisesti paahdeympäristön kasveille ja hyönteisille. Lisäksi Suomen ympäristökeskus on siirtänyt alueelle lisää ketonukkeja, ketomarunoita ja niiden siemeniä, sekä seurannut niiden kehittymistä. Siirrot ovat onnistuneet hyvin.  

Monnissa paahdeympäristön kasvien siirtoja on päästy tekemään hyvissä ajoin. Tämän ansiosta on saatu seurantatietoja siirtojen onnistumisesta jo ennen lisäraiteen rakentamisen aloittamista. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeä arvo hankkeelle ja teemmekin töitä sen eteen, että rakentamisesta alueen kasveille aiheutuvaa haittaa saadaan minimoitua”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.

Vuokon luonnonsuojelusäätiö on tehnyt paljon toimenpiteitä uusien paahde-elinympäristöjen luomiseksi ja niiden säilymisen turvaamiseksi. Aluetta pidetään avoimena raivaamalla taimikkoa ja torjumalla lupiineja. Väyläviraston, SYKEn ja Vuokon luonnonsuojelusäätiön yhteistyöllä voidaan varmistaa lajien säilyminen, seuraaminen sekä niiden vaatima elinympäristöjen hoito.

Uhanalaisten lajien siirtoa ja korvaavien elinympäristöjen luomista jatketaan vielä tulevinakin vuosina. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta paahdeympäristön pintamaiden siirtoon rata-alueen läheisyyteen Monninlinjalle perustettavaan ekosysteemihotelliin. Tavoitteena on, että kasvilajit voivat palata alueelle itsekseen tai niitä voidaan palauttaa takaisin ratahankkeen valmistumisen jälkeen. 

Lisätietoa:
Karoliina Saarniaho,
asiantuntija, ympäristö
Väylävirasto
[email protected]

Riitta Parviainen,
projektipäällikkö,
Väylävirasto,
[email protected]
p. 0295 34 3034

Helsinki–Riihimäki-hankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2023 ja toisen vuosina 2021-2028.

Hanketta voit seurata hankkeen Facebook-sivuilta sekä verkkosivuilta. 

https://www.facebook.com/hkiriihimaki/ 
www.vayla.fi/helsinki-riihimaki 

 
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta