Helsinki–Riihimäki-hankkeessa rakennetaan ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana yhteensä noin 15 kilometriä melusuojausta, noin 35 miljoonan euron arvosta. Uutta meluseinää on nyt noussut radan itäpuolelle Ristinummen ja Lustikullan välille. Seuraavaksi rakennetaan radan länsipuolta.
Meluseinät ovat osa ratahankkeen mittavaa meluntorjuntaohjelmaa. Seiniä rakennetaan niille rata-osuuksille, joilla melun hillitseminen on arvioitu tarpeelliseksi ympäristövaikutusten arvioinnin ja melu-mallinnusten perusteella. Neliraiteisen ratakäytävän suunnittelu asettaa erityisiä haasteita meluntorjun-nalle, sillä junat kulkevat leveällä alueella ja usealla raiteella.
”Meluntorjunta on tärkeä osa hanketta, mutta samalla aihe, johon liittyy paljon odotuksia ja erilaisia näkemyksiä. Ratkaisut perustuvat aina yleisiin melutason ohjearvoihin, asiantuntija-arvioihin ja suunnit-teluperusteisiin. Radan läheisyydessä junien ääniä ei voida täysin poistaa, mutta meluseinät auttavat hillitsemään erityisesti kaikkein häiritsevimmät melupiikit ja vähentämään melun kuormittavuutta lähi-alueen asukkaiden arjessa”, sanoo projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.
Vanhoilla asuinalueilla meluntorjunta suunnitellaan tapauskohtaisesti osana ratahankkeen vaikutustar-kasteluja. Jos melumallinnusten perusteella todetaan suojaustarvetta – esimerkiksi siksi, että liikenne on vuosien varrella lisääntynyt – suunnitellaan alueelle erikseen tarvittavat meluntorjuntaratkaisut. Uudemmilla asuinalueilla melun vaikutukset huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa esimerkiksi asuinraken-nusten sijoittelulla, rakennusmääräyksillä tai suojarakenteilla.
Meluseinien suunnittelussa painotetaan myös rakenteiden sopeutumista ympäristöön. Ulkonäkö, mitta-suhteet ja materiaalit pyritään valitsemaan niin, että ne tukevat maisemaa eivätkä hallitse sitä. Mitoitus vaihtelee kohteittain: nyt rakennetut seinät ovat keskimäärin noin kolmen metrin korkuisia.
Meluntorjunta ei rajoitu pelkästään seinärakenteisiin. Hankkeessa on käytetty myös runkomelua vai-mentavaa eristysmattoa, joka sijoitetaan radan rakenteisiin parin metrin syvyyteen vaimentamaan maaperän kautta kantautuvaa melua. Muita meluntorjunnan keinoja ovat esimerkiksi erilaiset vallit, ääneneristävät rakenteet ja liikennöintiin liittyvät ratkaisut.
Lue lisää meluntorjuntakeinoista Väyläviraston artikkelista: Melusuojaus, tieympäristön hiljainen sankari.
Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2024 ja toisen vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
.jpg/47a33077-2502-58d8-f387-4118393bdf17?t=1667483481288)