Asemattomat kaupunkipyörät kaikkien ulottuville

Asemattomat kaupunkipyörät perustuvat digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, kuten älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin älypuhelinsovelluksiin. Nämä mahdollistavat pyörän jakamisen usean käyttäjän kesken ilman tarvetta erillisiin asemiin. Pyörät voivat olla pysäköitynä vapaisiin pyörätelineisiin tai niille voidaan varata ja määrittää digitaalisesti omia alueita kaupunkitilassa.

Asemattomat järjestelmät eivät korvaa totuttuja asemiin perustuvia kaupunkipyöriä, vaan tulevat niiden rinnalle. Pienille kunnille asemattomuus tarjoaa mahdollisuuden kaupunkipyöriin pienin kustannuksin.

“Asemattomien kaupunkipyöräjärjestelmien merkittävin taloudellinen kilpailuetu tavanomaisiin järjestelmiin verrattuna ovat huomattavasti aiempaa pienemmät investointikulut. Investointikulujen alentuminen ei kuitenkaan ole poistanut tarvetta panostaa sitäkin vahvemmin järjestelmien operointiin”, sanoo ohjeistuksen laadinnassa asiantuntijana toiminut Martti Tulenheimo.

Yhteisillä pelisäännöillä pääsee pitkälle

Suoraan lainsäädännöstä kumpuavat kuntien keinot ohjata asemattomien kaupunkipyöräjärjestelmien toimittajia ja operaattoreita ennakoivasti ovat rajalliset. Mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttumiseen lainsäädäntömme sen sijaan antaa hyvät mahdollisuudet.

Kuntien kannattaakin aktiivisesti ohjata toimijoita muilla keinoilla, joista keskeisimpiä ovat ennakoiva toimintatapa ja yhteiset pelisäännöt kunnan ja asemattomia kaupunkipyöräjärjestelmiä tarjoavien yritysten ja operaattoreiden välillä. Nyt julkaistu ohje sisältää mallipelisäännöt, joissa käsitellään kaikki avainkysymykset kuten käyttäjien turvallisuus, datan keruu ja hyödyntäminen, palautejärjestelmät sekä pyörien pysäköinti, siirrot ja huollot.

Asemattomuus tuo haasteita ja mahdollisuuksia

Pyöräpysäköinnin laadukas suunnittelu ja toteuttaminen sekä järjestelmän tasapainottaminen pyörien siirroilla ovat keskeisimmät edellytykset sille, että asematon järjestelmä voi toimia missään kunnassa.

“Kaupunkipyöräjärjestelmä voi onnistua vain, jos kunta itse panostaa samalla sekä pyöräliikenteen väylien että pysäköintiratkaisujen kehittämiseen”, painottaa Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Järjestelmien asemattomuus on uusi tilanne, johon sisältyy myös riskejä. Suurin potentiaalinen asemattomiin kaupunkipyöriin liittyvä ongelma on pyörien häiritsevä kasautuminen. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että Kiinassa esiintyneitä valtavia hylättyjen kaupunkipyörien röykkiöitä tultaisiin Suomessa koskaan näkemään.

Kaupunkipyörät nyt ajankohtaisempia kuin koskaan

Ohjeistuksen tekoon osallistui yli 30 kuntaa sekä alan parhaita asiantuntijoita muista sidosryhmistä, kuten Suomen Kuntaliitosta ja ELY-keskuksista. Ohjeistuksen tekemisen rahoitti Liikennevirasto ja sen tuottamisesta vastasi Pyöräilykuntien verkosto.

“Aihe on nyt todella ajankohtainen ja tarve analysoidulle tiedolle oli suuri. Työtä saatiin tehdä innostuneen asiantuntijajoukon voimin ja tulosten myötä kuntien on huomattavasti helpompi hyödyntää tämä uusi mahdollisuus pyöräilyn edistämiseksi”, kertoo työtä ohjannut kestävän liikkumisen asiantuntija Maija Rekola Liikennevirastosta.

Keväällä 2018 kaupunkipyöriä on tulossa useammalle uudelle paikkakunnalle Suomessa. Helsingin ja Espoon lisäksi Turussa, Tampereella ja Imatralla otetaan kaupunkipyörät käyttöön tämän kevään aikana. Tampereella ja Imatralla kaupunkipyörät ovat asemattomia, Tampereen Hervantaan sijoittuvassa palvelussa pyörät ovat lisäksi sähköavusteisia.

Kuopiossa on kaupunkipyörien hankinta käynnissä ja Oulussa valmistellaan hankintaa. Liikennevirasto on myöntänyt Imatran ja Kouvolan kaupungeille liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2018 asemattomien kaupunkipyörien pilotointia varten.

Kouvolassa pilotointi toteutetaan yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa kevyenä kaupunkipyöräjärjestelmänä. Lisäksi kymmenissä muissakin suomalaisissa kunnissa harkitaan kaupunkipyöriä.

Lisätietoa

Asemattomien kaupunkipyörien ohjeistus kunnille

Liikennevirasto
Kestävän liikkumisen asiantuntija Maija Rekola,
puh. 029 534 3058
maija.rekola(at)liikennevirasto.fi

Pyöräilykuntien verkosto
Toiminnanjohtaja Matti Hirvonen,
puh. 040 419 4555
matti.hirvonen(at)poljin.fi