Hyppää sisältöön

Tiedätkö, miten maanteiden liukkautta torjutaan? Esittelyssä 3 keinoa

Julkaistu 14.12.2020

Suolaus on liukkauden torjunnassa yksi parhaista keinoista, mutta ei suinkaan ainoa. Hiekoitus ja tien pinnan karhentaminen ovat tietyissä tilanteissa parempia vaihtoehtoja.

Talvinen tie, jossa näkyy paljas asfaltti.

Väylävirasto ja ELY-keskukset torjuvat maanteiden liukkautta, jotta teiden pinnat olisivat talvellakin riittävän pitävät. Tässä torjuntataistelussa käytämme tyypillisesti kolmea keinoa: suolausta, hiekoitusta ja tien pinnan karhentamista.

Suola auton tiellä pitää

Vilkkailla teillä suolaus on yleensä paras vaihtoehto liukkauden torjunnassa. Syitä on monia.

Ensinnäkin suolauksella voi jo etukäteen estää liukkauden syntymistä. Yleensä suolaus tehdäänkin etukäteen. Näin suolaa kuluu huomattavasti vähemmän ja tienpintaan ei välttämättä pääse muodostumaan jää- tai lumikerrosta.

Toiseksi suolaus voi antaa pidempiaikaisen suojan liukkaudelta kuin hiekoitus tai tienpinnan karhentaminen. Esimerkiksi hiekka pyyhkiytyy tien pinnalta noin 200 auton jälkeen, jäisellä tiellä nopeamminkin. Erityisen vilkkailla teillä koko tie pitäisi hiekoittaa päivän aikana jopa kymmeniä kertoja. Tämä tulisi kalliiksi eikä olisi muutenkaan järkevää.

Kolmanneksi suolauksen ansiosta tielle saadaan paljon parempi kitka kuin hiekalla tai karhentamalla. 

Suolausta tehdään joskus myös plussakelillä, jos luvassa on lumisadetta tai kovaa tuulta. Kovalla tuulella märät tiet voivat jäätyä jopa plussakeleillä. Tienpinnan lämpötila voi myös olla huomattavasti alhaisempi kuin ilman lämpötilan. Kun tien pinta on kylmempi kuin ilma, ilmassa oleva kosteus voi tiivistyä ja aiheuttaa mustaa jäätä. 

Suolakaan ei sovi kaikkiin tilanteisiin, eikä esimerkiksi sorateille talvella. Suolan teho on riippuvainen myös lämpötilasta. Suolan tehokkuus laskee merkittävästi, jos lämpötila laskee alle -6 asteeseen. Suolan käyttö edellyttää, että liikennettä on riittävästi.

Suola voi niin ikään nopeuttaa autojen ruostumista ja vaikuttaa pohjaveteen. Siksi formiaattipohjaisia liukkaudentorjuntamateriaaleja käytetään suolan sijasta sellaisilla tieosuuksilla, missä pohjavedet voisivat suolaantua.

Muutamista haittavaikutuksista huolimatta suolauksen edut ovat yleensä huomattavasti suuremmat vilkasliikenteisillä teillä.

Hiekka ja karhennus lisäävät pitoa

Vähäliikenteisillä teillä hiekoitus on ensisijainen tapa lisätä pitoa tiehen. Hiekoitusta käytetään myös vilkkaammilla teillä, jos lämpötila painuu pitkäksi aikaa alle kuuteen pakkasasteeseen.

Hiekoitusta tehdään piste- ja linjahiekoituksena. Pistehiekoituksessa hiekoitetaan vain sellaiset alueet, esimerkiksi jyrkät mäet ja risteysalueet, joissa liukkaudesta on erityisen paljon haittaa. Linjahiekoituksessa taas käsitellään tie koko pituudeltaan. Hiekoitusmateriaalina on hiekkaa tai mursketta.

Kunnossapidossa on suolauksen ja hiekoituksen lisäksi vielä yksi lisäkeino takataskussa: tienpinnan karhentaminen. Pakkaskeleillä tiestä saadaan tasainen ja pitävä karhentamisen avulla. Tien pinnan karhentaminen myös vähentää hiekoituksen tarvetta. Karhennusta käytetään lähinnä vähäliikenteisillä teillä.

Lue lisää teiden talvihoidosta.
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta