null Luumäki-Imatra ratahanke: Mistä on ratarakenne tehty?

Luumäki-Imatra ratahanke: Mistä on ratarakenne tehty?

Julkaistu 5.8.2020

Ratakiskot ja -pölkyt sekä sepeli muodostavat ratarakenteen näkyvän osan. Niiden alle tarvitaan lisäksi useampi palanen radan vakautta turvaavia osia. Puhutaan raiteen alus- ja päällysrakenteista.

Kiskojen tulee kestää kovaa kulutusta, jota etenkin raskaat metalliteollisuuden kuljetukset aiheuttavat.

Radan päällysrakenne koostuu siis sepelitukikerroksesta, ratapölkyistä ja ratakiskoista. Niin päällys- kuin alusrakenteella on tiukat laatuvaatimukset, ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Suomen pääratojen kiskoprofiili on 60E1. Koodi tarkoittaa karkeasti sitä, että metrin pätkä kiskorakennetta painaa 60 kiloa. Tämä on kooltaan jykevin profiili, mitä Suomessa käytetään. Tuleva kaksoisraideosuus rakennetaan tällä profiililla.

Joutseno-Rauha-kaksoisraideosuuden rakentamisesta vastaava Jussi Palo Weladolta sanoo kauniisti, että kiskot ja pölkyt muodostavat radan sydämen:

- Radan koko profiili on oikeastaan olemassa niitä varten. Oikein rakennetut alus- ja päällysrakenteet takaavat raiteen vakauden, ja mahdollistavat näin ollen junien tasaisen kulun ja suuremman kulkunopeuden, hän selittää.

Ei mitä tahansa kivenmurikoita

Sepelitukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa, jakaa kuormia alusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sen tulee olla 55 senttiä vahva. Lisäksi itse sepelin on täytettävä tiukat laatukriteerit. Sepeli ei saa esimerkiksi sisältää yhtään hienoainesta. Raidesepelin raekoko on 31,5/50mm tai 31,5/63mm.

- Sepelin käyttöikä määritellään radalla kulkevien kuljetusten bruttotonnien mukaan. Sepelirakeet kuluvat, kun junien kulku aiheuttaa värinää ratapölkyssä. Tärinä siirtyy sepeliin, jotka hankautuvat toisiaan vasten ja tästä syntyy ajan saatossa hienoaineista, Jussi kertoo.

Kiskojen tulee niin ikään kestää kovaa kulutusta, jota etenkin raskaat metalliteollisuuden kuljetukset aiheuttavat.

Alusrakenne kannattelee päällysrakennetta

Alusrakenteessa sijaitsevat välikerros, eristyskerros ja routalevy. Välikerros muodostaa tukikerrokselle tasaisen ja kantavan alustan. Sen paksuus on yleensä 30 senttiä. Eristyskerros estää tai vähentää sen alla olevien maakerrosten routimista ja luo välikerrokselle tasaisen ja kantavan alustan. Routalevy puolestaan on 100 milliä paksu, ja sen tehtävänä on lisää rakenteen lämmöneristävyyttä ja estää tai vähentää radan rakenteen alla olevien maakerrosten routimista. Routalevyn vahvuus määritellään suunnittelijan toimesta tapauskohtaisesti

Yksi tärkeä osa ratarakennetta on palle, joka on sepeliharjalla muotoiltava tukikerroksen osa, joka osaltaan auttaa pölkkyä pysymään paikoillaan sivuttaissuunnassa.

Radan laadunvalvontaa tehdään jatkuvasti

Radan päällysrakenne on paketin herkin osa, ja niiden kuntoa seurataankin jatkuvasti Suomen rautateillä. Väyläviraston kunnossapidon työntekijät tekevät säännöllisesti kävelytarkastuksia rataosuuksilla.

- Lisäksi veturinkuljettajilta tulee hyvää palautetta radan kunnosta ja muutoksista, sillä he tuntevat ne kirjaimellisesti istuinluissaan, Jussi hymyilee. Kolme, neljä kertaa vuodessa pääraiteet ajetaan läpi EMMA-kalustolla eli raiteen tarkastusvaunulla. Vaunun anturit mittaavat radan stabiliteettia ja antavat virheilmoituksia jos sellaisia on, Jussi jatkaa.

Voiko ratarakenteita kierrättää?

Periaatteessa pääraiteilta voidaan kierrättää sivuraiteille kiskoja, kun rakennetaan uutta rataa tai perusparannetaan vanhaa, mutta vain, jos ne on todettu muun muassa ultraäänitutkimuksin tehtävissä tarkistuksissa käyttökelpoisiksi. Sama koskee ratapölkkyjä: ne katselmoidaan huolellisesti, ja hyväkuntoiset voidaan ottaa uusiokäyttöön.

 

Lue lisää pohjatutkimuksista ja raidesepelille asetetuista vaatimuksista aiemmin julkaistusta uutiskirjeestä