Hollolan pää uutta Vt 12 Lahden eteläistä kehätietä valmistui aikataulussa – tie aukeaa liikenteelle joulukuussa 2020
Suomen suurimmassa käynnissä olevassa tiehankkeessa on Hollolan Soramäen ja Lahden Okeroisten välille valmistunut uusi 8,7 km pitkä osuus valtatietä 12 aikataulussaan. Hollolan pään rakentaminen käynnistyi helmikuussa 2018. Lahden eteläinen kehätie on kokonaisuudessaan 13 km pitkä ja se aukeaa liikenteelle joulukuussa 2020.
- Hollolan osuus kehätietä valmistui juuri niin kuin olimme suunnitelleet. Aikatauluerot kehätien osuuksien valmistumisessa johtuvat siitä, että Hollolan pään rakentamisen aikataulu piti lyödä lukkoon jo tarjouspyyntövaiheessa, ennen kuin Lahden pään rakentamisen tarkka aikataulu oli tiedossa, kertoo Hollolan pään rakentamista koordinoinut projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastolta.
Mahtava määrä massoja ja maaleikkausta
Hollolan pää kehätietä on Destian rakennuttama ja tietä tehtiin pääosin metsä- ja peltomaastoon. Rakentamiseen upposi yli puoli miljoonaa työtuntia ja töiden parissa ahkeroi lähes 1 200 destialaista ja Destian alihankkijaa. Suuret tunti- ja työntekijämäärät suhteutuvat, kun käydään läpi hankkeen merkittävimpiä suoritteita:
- 3 eritasoliittymää – Soramäki, Nostava ja Okeroinen
- 18 uutta siltaa, joista pisimmät ovat Vähäjoen silta (230 m) ja Luhdanjoen silta (280 m)
- 600 000 kuutiota maata leikattiin, eli kaivettiin ja siirrettiin maamassoja
- 600 000 kuutiota kalliota louhittiin
- 100 000 kuutiota maata vaihdettiin, esimerkiksi kantavamman rakenteen saavuttamiseksi
- 600 000 kuutiota penkereitä rakennettiin
- 600 000 neliömetriä asfalttipäällystettä
- 100 km teräsbetonipaaluja iskettiin maahan maan kantavuuden parantamiseksi ja siltojen tueksi
- 25 000 kuutiota betonia valettiin lähinnä siltojen rakenteisiin
- 350 valaisinpylvästä
Tietä on ollut rakentamassa monen alan ammattilaisia, sekä suunnittelijoita että rakentajia, mm. maanrakentajia, sillanrakentajia, radanrakentajia, sähkörakentajia, ympäristöosaajia jne. Suunnittelu tehtiin pitkälti Destialla, mutta silloissa ja muissa taitorakenteissa suunnittelun apuna olivat A-Insinöörit sekä Sweco.
- Haastavat rakennuskohteet ovat usein myös niitä mielenkiintoisimpia, toteaa työpäällikkö Pekka Nissinen Destialta. Esimerkiksi Riihimäki-Kouvola-junaradan ylitys Vähäjoen sillalla oli yksi haastavimmista paikoista. Teimme töitä molemmin puolin rataa – rataan ei saanut koskea ja sen ylittäminen maan tasalla olisi ollut hengenvaarallista. Silta piti ikään kuin rakentaa ujuttamalla ratakohdan yli. Samoin Luhdanjoen sillan kohta oli haastava, koska siinä mentiin siltapaaluilla tosi syvälle, yli 70 metriä maan pinnan alle.
Rakentamisen suurimpia onnistumisia olivat isojen siltojen paalutusten toteutuminen suunnitellusti. Kyseessä ei ole mikään pieni asia, sillä siltojen suurpaaluja tehtiin yli 5 km.
Kaiken kaikkiaan urakoitsijan piti pystyä saavuttamaan laadullisesti ja kustannustehokkaasti oikeassa ajassa koko tien toteuttaminen. Työpäällikkö Pekka Nissinen lisää, että työssä pitää olla myös luova, jotta saadaan koko toteutus suunnittelusta valmistumiseen tehtyä laadukkaasti oikeaan aikaan.
- Tässä onnistuttiin hyvin, Pekka Nissinen toteaa. Kokonaisuus oli onnistunut, kun meillä oli loistava porukka toteuttamassa hanketta ja vaikka matkan varrella oli monenlaista, kokonaisaikataulussa pysyttiin.
Saumatonta yhteistyötä
Jo suunnitteluvaiheesta lähtien yhteistyötä on tehty sekä Hollolan kunnan, että Lahden kaupungin kanssa mm. tiesuunnitelmaratkaisuja kehittämällä. Hyvää yhteistyöhenkeä on ylläpidetty läpi rakentamisen mm. tapaamisilla, yhteisillä asukastilaisuuksilla ja rakentamisen eri vaiheisiin liittyvillä yhteisillä kokouksilla.
- Hyvä yhteistyö Hollolan ja Lahden sekä urakoitsijoiden kanssa on varmistanut sen, että olemme pystyneet kuulemaan myös asukkaiden toiveita ja huolenaiheita herkällä korvalla. Urakassa on mm. tehty massiivisia louhintoja, jotka aiheuttavat tärinää, ääntä ja häiriötä ja näistä on ilman muuta tullut myös negatiivista palautetta asukkailta. Toisaalta on sitä urakan aikana saatu myös positiivisiakin palautteita muun muassa onnistuneista jalankulun ja pyöräilyn työnaikaisista järjestelyistä, kertoo projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastolta.
Juha-Pekka Hämäläinen toteaa, että rakentamisen aikana on ollut monenlaista käännettä eivätkä kaikki aamut ole olleet helppoja. Siitä huolimatta urakka on edennyt hyvin suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa onnistuneen urakkakilpailutuksen sekä urakoitsijan ammattitaitoisen työnsuunnittelun ja toteutuksen tuloksena.
- Projekti on ollut pitkä, antoisa ja vivahteikas. Parhaiten mieleen tästä projektista jää päivittäinen ja viikoittainen tekeminen ja sujuva yhteistyö urakoitsijan kanssa. Aina ei olla oltu samaa mieltä kaikista asioista, mutta kaikesta on päästy matkan varrella sopuun ja edetty kohti yhteistä maalia: laadukasta lopputuotetta, Juha-Pekka Hämäläinen summaa fiiliksiään projektin valmistuttua.
Destian Pekka Nissinen toteaa omasta puolestaan, että projekti oli aivan mahtava etenkin, kun sai rakentaa uutta väylää hienoissa maisemissa. Luhdanjoen sillan melukaiteet ovatkin läpinäkyvät, ja vinkkinä autossa matkustajan roolissa oleville, että siinä kohtaa kannattaa nostaa katse ja ihailla maisemia.
Taustaa
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie kuului Suomen hallituksen kevään 2016 kehysriihessä päättämiin lähivuosina käynnistettäviin liikennehankkeisiin. Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekivät eduskunta sekä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan valtuustot. Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan rahoitusosuus kokonaiskustannuksista on 77 miljoonaa euroa ja valtion osuus 198 miljoonaa euroa.
Näkymä Patiokalliolta Vähäjoen yli syyskuussa 2017.
Näkymä Patiokalliolta Vähäjoen yli syyskuussa 2020.
Lisätiedot:
Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Väylävirasto, puh. 029 534 3563, [email protected]
Työpäällikkö Pekka Nissinen, Destia Oy, puh. 040 559 9823, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)
Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.
Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.