Hyppää sisältöön

Espoo–Salo-oikoradan karttakyselyn vastaukset on käsitelty

Julkaistu 16.06.2019

Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnittelusta toteutettiin keväällä 2019 toinen karttakysely, jossa pyydettiin palautetta radan sekä siihen liittyvien asemien ja teiden suunnitteluun. Karttapalautteita saatiin lähes 600.

Kyselyn kartalla esitettiin suunnitelmaluonnos Espoo–Salo-oikoradan linjauksesta, suunnitelluista tieyhteyksistä, silloista, tunneleista, asemapaikoista ja asemavarauksista. Kyselyssä pyydettiin kartalle paikannettua palautetta muun muassa suunnitelmaratkaisuun, tiejärjestelyihin ja luonnonympäristöön liittyen. Vastaajat saivat jättää myös yleistä palautetta oikoradasta. Palautetta hyödynnetään Espoo–Salo-oikoradan suunnittelussa.

Karttapalautteita saatiin lähes 600

Kyselyyn saatiin 594 karttapalautetta yli 200 eri vastaajalta. Yleistä palautetta antoi 178 vastaajaa.

Lisäksi kyselysivulle tehtiin tuhansia vierailuita.

Suurin osa vastauksista ja palautteista koski Salon aluetta. Useita kommentteja annettiin myös Lohjan, Kirkkonummen, Vihdin ja Espoon alueilla. Merkittävä osa vastaajista oli alueen vakituisia asukkaita, mutta myös vapaa-ajan asukkaita ja alueella työskenteleviä vastasi kyselyyn.

Sujuvaa liikkumista

Uusi raideyhteys nähdään hyvänä etenkin työmatkaliikenteen sujuvoittamisen ja yksityisautoilun vähenemisen kannalta. Muutamassa kommentissa rata mainittiinkin hyvänä ilmastotekona.

Suunnitellut asemapaikat saivat huomioiden lisäksi myös kehuja. Monet vastaajat toivoivat, että asemien lähelle suunnitellaan riittävä ja toimiva liityntäpysäköinti.

Huolena luonnonympäristön säilyminen ja asukasviihtyvyys

Useissa kommenteissa toivottiin vanhan rantaradan kunnostamista uuden radan rakentamisen sijaan. Huolta herättivät muun muassa radan haitalliset vaikutukset kulttuurimaisemaan, radan ja moottoritien yhteismelun vaikutukset asuinviihtyvyyteen, tarvittavien meluesteiden rakentaminen sekä luonnonympäristön säilyminen.

Myös uuden radan läheisyyteen jäävien kiinteistöjen arvon lasku ja lunastusasiat herättivät huolta. Perusteellisia luontoselvityksiä pidettiin tärkeänä luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaan luontomaiseman säilyttämiseksi.

Tarkempaa tietoa hankkeesta ja kyselyn vastauksista löytyy hankesivuilta (https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata). Sivulta löytyy myös ohjeet, kuinka ilmoittautua hankkeen sähköpostilistalle. Ilmoittautuneille lähetetään hankkeen uutiskirjeitä, kutsut yleisötilaisuuksiin ja tietoa muista osallistumismahdollisuuksista.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto, puh. 029 534 3819, [email protected]

Espoo–Lohja-välin projektipäällikkö Seppo Veijovuori, Sitowise Oy, puh. 020 747 6057, [email protected]

Lohja–Suomusjärvi-välin projektipäällikkö Kari Fagerholm, Pöyry Finland Oy, puh. 0400 289920, [email protected]

Suomusjärvi–Salo-välin projektipäällikkö Markku Salo, Ramboll Finland Oy, puh. 0400 711 261, [email protected]

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta