Kupittaa-Turku-ratahanke parantaa Turun henkilöratapihan turvallisuutta, esteettömyyttä ja esteettisyyttä

Turun henkilöratapiha uudistuu Kupittaa–Turku-ratahankkeen aikana täysin, kun matkustajalaiturien sijainti muuttuu ja niiden esteettömyyttä ja turvallisuutta parannetaan. Henkilöratapihan ja Iso-Heikkilän tavararatapihan muutokset mahdollistavat uuden kaupunginosan rakentumisen ratapiha-alueen ympärille sekä lähijunaliikenteen kehittämisen. 

Uudet matkustajalaiturit tulevat sijaitsemaan Brahenkadun ja Ajurinkadun välisellä alueella. Kulku uusille laitureille on Logomonsillan kautta.  

“Laituripolun poistaminen parantaa henkilöratapihan turvallisuutta merkittävästi, kun laiturilta toiselle ei kuljeta enää raiteiden ylitse vaan Logomonsillan kautta. Henkilöratapihan ympärille lisätään myös aitaa estämään oikaisun sen läpi”, Väyläviraston projektipäällikkö Erkki Mäkelä kertoo. 

Hankkeen laajuuteen lisättiin vuonna 2022 lähijunaliikenteen mahdollistamiseksi yksi välilaituri sekä sille Logomonsillalta vievät hissit ja laituriportaat.

Kaikkiaan sillalta rakennetaan uusille keskilaitureille kolme uutta hissiä ja portaikkoa. 
Hissi- ja porrasyhteyksien sekä uusien laitureiden perustustyöt alkavat kesällä 2023. Perustustöiden valmistuttua aloitetaan hissien ja portaiden teräsrunkojen rakentaminen. Uudet laiturit otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2024 ja 2025.

“Sillan ilme jatkuu saumattomasti uusien portaiden ja hissien osalta, sillä ne toistavat Logomonsillan nykyisten portaiden ja kannatintornien ratkaisuja ja muotokieltä”, kuvaa laiturialueen suunnittelua ohjannut Ossi Peltokangas Arkos Oy:stä.  

Havainnekuva uusien laitureiden ja Logomon sillan välisistä porras- ja hissiyhteyksistä. Kuva: Arco Architecture Company Oy    

Iso-Heikkilän tavararatapihan raide- ja vaihdemuutosten myötä VAK-vaunujen eli vaarallisten aineiden kuljetusvaunujen seisotus siirtyy pois Turun henkilöratapihalta Iso-Heikkilän tavararatapihalle. Tavalliset tavaravaunut komistavat henkilöratapihaa myös rakennustöiden valmistuttua. 

 
Uudet matkustajalaiturit 1–3 otetaan käyttöön heinäkuussa 2024 ja laiturien 4–6 käyttöönotto tapahtuu lokakuussa 2025. Autonlastaus siirtyy entiselle paikalleen Ratapihankadun puolelle heinäkuussa 2024. 
 

Esteettömyyden lisäksi kohenee myös laiturialueen ilme

Uusien matkustajalaitureiden suunnittelua on ohjannut osaltaan myös esteettömyys. Laiturialueen kuulutusjärjestelmä ja diginäytöt kertovat ajantasaisen tiedon junien kulusta ja poikkeustilanteista.
Laitureista tulee korkeita, jolloin junaan siirtyminen on helpompaa. Hisseiltä ja portailta ohjataan laiturialueelle sekä tunto- että tummuuskontrastiin perustuvilla katkeamattomilla esteettömien reittien merkinnöillä. Tuntoon perustuvat laatat ovat laiturialueella sekä varoittavia että ohjaavia. Näkövammainen henkilö voi seurata valkoisella kepillä esteettömiä reittejä laiturialueelle.  Huomiolaatat puolestaan varoittavat esimerkiksi siitä, että ihminen on lähellä laiturin ulkoreunaa ja että edessä on pudotus. Laiturialueen valaistussuunnittelussa on huomioitu ohjeiden mukaiset valaistusvoimakkuudet. 

“Esteetön ympäristö ottaa huomioon ihmisten moninaisuuden ja luo mahdollisuuden itsenäiseen ja yhdenvertaiseen liikkumiseen. Se palvelee kuitenkin meitä aivan kaikkia: esimerkiksi korkealta laiturilta on helpompi nousta junaan, oli sitten kyseessä liikkumisrajoitteinen matkustaja tai vanhempi lastenvaunujen kanssa. Positiivisena sivuvaikutuksena mainittakoon myös se, että esteettömän alueen huolto on myös helpompaa”, Erkki Mäkelä sanoo. 

Esteettömyyden lisäksi laiturialueella panostetaan odotusolosuhteisiin: junaa voi odotella säältä suojassa Logomonsillalla tai katoksen alla penkillä istuen tai kaiteeseen nojaten. 
 
“Uudet katokset ottavat innoitusta vanhan asemarakennuksen viereisen laiturikatoksen lipan muotokielestä. Näin laiturialue saadaan sidottua visuaalisesti rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ja suojeltuun asemarakennukseen”, Erkki Mäkelä kuvailee. 

Ratapihan ja laiturialueen rakennustöiden valmistuttua, täyttävät EU-normistojen ja standardien vaatimukset. Havainnekuva: Sweco. 

Rannikkokaupungissa otetaan huomioon myös mereltä käyvä viima: katoksiin asennetaan tuulensuojalevyjä. Tuulensuojalevyt eivät tule olemaan kirkkaita, jotta niihin ei voi vahingossa törmätä. Laituripintaan tulee myös tuntoon perustuvat varoituskivet ennen tuulensuojalevyjä, jotta myös näkövammaiset huomaavat edessä olevan esteen ajoissa.

Väliaikaiset asemapalvelut 

Väliaikaiset asemapalvelut pyritään järjestämään mahdollisimman saumattomasti Logomon sillan yhteydessä, kun junaliikenne Helsingistä palaa Turun asemalle vuoden 2024 lopussa. Ennen väliaikaisten asemapalvelujen valmistumista junat odottavat matkustajia laiturialueella jo hyvissä ajoin ennen junan lähtöä.  

“Asemapalveluiden liittyvä suunnittelu on käynnissä. Asemapalvelujen yhteydessä huomioidaan autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti sekä raideliikenteen kytkeytyminen muuhun joukkoliikenteeseen kuten Fölin busseihin” Erkki Mäkelä mainitsee. 

Tulevaisuudessa junamatkustajia palvellaan matkustajalaitureiden Aninkaistensillan päätyyn suunnitellussa Matkakeskuksessa.

“Matkakeskuksesta tavoitellaan Aninkaisten alueelle uutta julkisen liikenteen yhteisterminaalia sekä viihtyisää ja toiminnoiltaan monipuolista kaupunginosakeskusta. Tavoitteena on, että matkakeskus valmistuu vuoteen 2029 mennessä”, Turun kaupungin hankepäällikkö Mika Rajala kertoo. 

Lisätietoja: 
Väylävirasto, projektipäällikkö Erkki Mäkelä, p. 029 534 3822, [email protected]

Seuraa hanketta: 
vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
facebook.com/KupittaaTurkuratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen rakennustyöt sijoittuvat vuosille 2022–2026.  Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen.

Julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.