Kaikki uutiset

Jäänmurtokauden 2022–2023 talvi oli leuto, kausi kesti 167 vuorokautta

Julkaistu 2.6.2023 13.31

Kulunut jäänmurtokausi alkoi 11.12.2022, kun Otso lähti ensimmäisenä murtajana Perämerelle. Viimeisenä murtajana Katajanokalle palasi jäänmurtaja Kontio 26.5.2023. Jäänmurtokauden pituudeksi tuli näin 167 vuorokautta. Suomenlahdella jäänmurtokausi alkoi 6.1. ja kesti 12.4. asti.

 
Jäänmurtokausi alkoi hiukan myöhemmin kuin edellisenä vuonna, vaikka ensimmäiset avustusrajoitukset asetettiin jo joulukuun alussa. Vielä joulukuussa näyttikin siltä, että talvesta voisi kehittyä keskimääräinen tai jopa hiukan keskimääräistä ankarampi. Jäällisen alan kehitys kuitenkin hidastui jo joulukuun loppupuolella leudon sään takia.
 
Maaliskuun alku oli kylmä, ja jäätalven laajin jäällinen ala saavutettiin 12.3., kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Jäätä oli tuolloin 81 000 km² kokoisella alueella, minkä perustella talvi luokitellaan leudoksi. Kulunut jäätalvi oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 2000-luvun talvista neljänneksi vähäjäisin.

Seitsemän murtajaa käytössä

”Leudosta talvesta ja varsin pienelle alueelle ulottuneesta sekä varsin ohueksi jääneestä jääkentästä huolimatta seitsemän yhdeksästä murtajasta oli käytössä, mikä osaltaan kertoo kauppalaivojen itsenäisen jäissäkulkukyvyn heikkenemisestä ja suuremmasta avustustarpeesta”, sanoo merenkulkuyksikön päällikkö Helena Orädd Väylävirastosta.

Merialueilla oli kauden aikana käytössä kaikkiaan seitsemän alusta jäänmurtotehtävissä. Perämerellä operoivat Otso, Kontio, Sisu ja Polaris. Zeus of Finland avusti pääosin Vaasan ja Kaskisten alueella, mutta loppukaudesta myös Perämeren eteläosassa. Näiden lisäksi Perämerellä oli yhteensä 54 vuorokauden ajan ruotsalaisia murtajia avustamassa Suomen meriliikennettä. Suomenlahden jäänmurrosta vastasivat Calypso-Saimaa-yhdistelmä ja Urho.

Operointipäiviä murtajille kertyi yhteensä 684, mikä kertoo jäänmurtokauden leutoudesta. Edellisellä kaudella 2021–2022 päiviä kertyi yli 900.

Kaikkiaan murtajat liikkuivat kauden aikana noin 44 789 merimailia, joka on noin 82 945 km eli kaksi kertaa maapallon ympäri. Aluskäyntejä avustusrajoitusten alaisiin satamiin oli yhteensä 8715 kappaletta (saapuneita 4 362 ja lähteneitä 4 353).

Merialueen alusten avustuksia oli kauden aikana yhteensä 1 262 kpl, joista hinauksia oli 77 kpl. Edellisellä kaudella 2021–2022 avustuksia oli yhteensä 2 271.

Avustusrajoitukset olivat voimassa 1.12.2022–26.5.2023. Keskimääräinen odotusaika avustuksille oli 3,6 tuntia. Ilman odotusta avustusrajoitusten alaisiin satamiin pääsi 96,89 % aluksista.

Avustusrajoituksilla määritetään, millaisilla aluksilla on oikeus jäänmurtoavustukseen Suomen satamiin. Avustusrajoitus on sidoksissa aluksen jääluokkaan, konetehoon ja kokoon ja asetetaan vallitseviin jääolosuhteisiin perustuen.

Väylävirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta.

Lue lisää talvimerenkulusta

Lisätietoja:

yksikönpäällikkö Helena Orädd, puh. 029 534 3321, [email protected]

asiantuntija, merenkulku Tuomas Taivi, puh. 0295 34 3328, [email protected]

Liitteet
jaanmurto-polaris-2023.jpg

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta

Kaikki uutiset