null
null Rautateiden liikennemääristä tarkempaa tietoa kunnossapidon ammattilaisille

Rautateiden liikennemääristä tarkempaa tietoa kunnossapidon ammattilaisille

Julkaistu 24.02.2020

Rautateiden liikennemäärää on lähiaikoina mahdollista tarkastella huomattavasti tarkemmin kuin aikaisemmin. Tarkemmasta tiedosta voivat hyötyä esimerkiksi rautateiden kunnossapidon ja omaisuudenhallinnan parissa työskentelevät henkilöt.

Kuvituskuva, jossa kaksi junaa.

Miten paljon kalustoa on kulkenut tietyllä raideosuudella tänä vuonna? Entä kuinka monta tuhatta tonnia tietyn vaihteen yli on kulkenut kuukauden aikana? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin voi selvittää vastauksia uudenlaisen ratakuormitusanalytiikan avulla.

"Olemme saaneet yhdisteltyä eri lähteistä juna- ja raidetietoja siten, että 97 % tuntemastamme raideliikenteestä saadaan sijoitettua rataverkolle. Datan ulkopuolelle jäävät vielä alkuvaiheessa esimerkiksi sellaisten raiteiden tiedot, joilla ei ole turvalaitteita sekä suurin osa ratapihoilla tehtävistä vaihtotöistä", kertoo analytiikka-asiantuntija Pekka Kinnunen.

Tietoa saadaan esimerkiksi Digitrafficin avoimen rajapinnan kautta. Digitrafficiin tiedot tulevat rautateiden turvalaitteista, jotka varmistavat muun muassa, että junat eivät törmää toisiinsa. Jos rataosalla ei ole turvalaitteita, ei sieltä myöskään synny tällaista dataa hyödynnettäväksi.

Turvalaitteista saadaan tarkkaa tietoa junien kulkemisesta, koska kun juna saapuu tietylle raideosuudelle, aktivoituu raideosuuden anturi ja raideosuus varautuu kyseiselle junalle. Raideosuuksien varaustiedot voidaan taas yhdistää tietoon junan kokoonpanosta ja kokonaismassasta. Junien kokoonpanotiedot eivät ole avointa dataa. Summaamalla kaikkien kohteen ylittäneiden junien massat saadaan jo tällä hetkellä selville raideosuuden tai vaihteen tonnikuormitus – myöhemmin esimerkiksi myös päällysrakenteen ja rumpujen kuormitus.

Liikennemääriä ja bruttotonnikuormitusta on toki seurattu aikaisemminkin, mutta yleensä seuranta on ollut rataosakohtaista. Tarkemmat raiteen tai vaihteen tasolle menevät seurannat ovat olleet vaikeampia toteuttaa ja ne ovat maksaneet paljon.

Kuva, jossa näkyy, millaista dataa esimerkiksi vaihteiden kuormituksesta on mahdollista saada.

Kuva: Ratakuormitusanalytiikka kertoo mm., miten kuormitus jakautuu eri vaihteille. Voit klikata kuvan suuremmaksi. 

Mitkä asiat kuluttavat raiteita?

Projektissa mukana ollut radan kunnossapidon asiantuntija Jouni Hytönen on ehtinyt jo hieman tutkia uudenlaista testidataa.

"Datasta voi löytää paljon mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi bruttotonnimielessä lähijunat kuormittavat yllättävän paljon rataa. Toki tavarajunat painavat yksittäisinä enemmän, mutta lähijunia taas kulkee useammin", Hytönen sanoo.

Datan pohjalta voi myös tarkastella, millaista raideliikennettä eri osuuksilla kulkee.

"Tämä auttaa löytämään syitä sille, mitkä asiat kuluttavat raiteita. Saamme myös paremmin tietoa, mitä raiteita käytetään paljon ja mitä taas vähemmän", kertoo Hytönen.

Uuden tiedon pohjalta Väylä voi paremmin tarkastella esimerkiksi infran kestokykyä ja vaihteiden tarkastusvälejä. Nyt Väylä saa paljon pohjatietoa, jota voi hyödyntää eri kohteiden kulumisen ja korjaustarpeen ennakoinnissa. Voimme myös rakentaa automaattisia hälytyksiä, jos kuormitus jollakin rataverkon osalla muuttuu merkittävästi tai tietyn raiteen kiskotuksen tai vaihteen laskennallinen bruttotonnikuormitusraja ylittyy.

Kehittämispäällikkö Ari-Pekka Manninen näkee kehitystyön edistävän myös strategista omaisuudenhallinnan hanketta: ”Ratakuormitusanalytiikassa saavutetut tulokset tukevat oivallisesti omaisuudenhallintaa. Kuormitustietojen kohdentaminen ratakohteille avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia dataan perustuvaan omaisuudenhallintaan, toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon.” 

Kaikkien ratainfran osien kulutuksen laskemiseen bruttotonnit eivät kuitenkaan sovellu. Esimerkiksi ajolankojen kuluminen ei ole riippuvainen junien massasta, mutta samoja laskentaperiaatteita voidaan laajentaa myös tälle omaisuuslajille.

Kehitystyö jatkuu

Ratakuormitusanalytiikkaprojekti on vielä kesken. Kevään aikana täsmennetään vielä, millaiset datan esittämistavat olisivat asiantuntijoille hyödyllisimpiä. Lähtökohtana on tuottaa tilannekuvamittaristo, mitkä kohteet kuormittuvat eniten, missä on tapahtunut suurimmat kuormitusmuutokset, kuinka kuormitus muuttuu yli ajan ja minkälainen liikenne aiheuttaa kuormituksen. Nyt kertyvän kuormitustiedon pohjalta pyritään myös tuottamaan arvio ratakohteiden elinkaarikuormituksesta niiltä vuosilta, joilta meillä ei ole tarkkaa dataa käytössämme.

”Tavoitteena on, että kuormitusanalytiikka toimisi auton kilometrimittarin tavoin ja kerryttäisi rataomaisuuskohteille liikenteestä aiheutunutta kuormitusta. Koko elinkaaren kattavan 'kilometrimittarin' lisäksi väylänpitäjällä on tarvetta erilaisille trippimittareille, joiden avulla voidaan selvittää kuormituskertymää esimerkiksi eri kunnossapitotapahtumista alkaen", analytiikka-asiantuntija Kinnunen päättää.

Lisätietoa

Analytiikka-asiantuntija Pekka Kinnunen,
[email protected]