Vuoden nuori projektipäällikkö on tunnustuksesta hyvillään.
"Palkinto oli tietysti upea tunnustus. Tuntuu hienolta, että kokeneista projektiammattilaisista koostunut raati näki arvoa projektinjohtamisessani. Ylipäätään kilpailuprosessi oli hyvä kokemus, johon liittyen tulen vielä saamaan palautetta minusta tehdyn johtajuusarvion pohjalta", Marketta Ruutiainen iloitsee.
Väylävirastossa Ruutiainen on työskennellyt vuodesta 2018, jolloin hän aloitti viraston ratasuunnittelun projekti-insinöörinä. Projektipäällikön työparina alkanut ura eteni ja viime vuoden kesäkuussa Ruutiainen sai vastuulleen Pasila-Riihimäki 3. vaiheen ratasuunnitelman.
"Pasila-Riihimäki 3. vaiheen lisäksi tällä hetkellä isompana projektina minulla on käynnissä Seinäjoki-Vaasa nopeudennoston ratasuunnitelma sekä muutama pienempi selvitys. Ja kehittämistähän täällä pääsee aina myös tekemään, olen mukana muun muassa ratasuunnittelun ohjeiden laadinnassa", Ruutiainen kertoo.
"Yhteistyön voitto"
Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena toteutettu Vuosaaren Meriväylän ja sataman syventämishanke valmistui aikataulussa ja turvallisesti kustannusarvionsa alittaen. Hankkeen pääurakoitsijana toimi Terramare Oy sekä rakennuttaja- ja valvontakonsulttina Ramboll CM Oy. Myös Terramare Oy:lle myönnettiin kunniamaininta.
Hankkeen projektipäällikkö Seppo Paukkeri Väylävirastosta on äärimmäisen tyytyväinen hankkeen samaan kunniamainintaan.
"Kyllä tuntuu hyvältä, tämä on yhteistyön voitto. Tällaisessa monen tilaajan ja toimijan yhteishankkeessa on todella tärkeää, että kaikki osapuolet sitoutuvat hankkeen yhteisiin tavoitteisiin ja keskinäinen vuorovaikutus on avointa ja rehtiä. Tässä onnistuimme erinomaisesti, mikä sitten näkyy myös lopputuloksessa."
Hankkeessa Vuosaaren meriväylä ja osa satama-alueesta syvennettiin 11 metristä 13 metriin, minkä myötä väylä vastaa nyt laivaliikenteen kuljetusvaatimuksia. Lisäksi hankkeen aikana ruopattiin noin 1,1, miljoonaa kuutiota maa-ainesta, josta saatu noin 800 000 kuution louhe saatiin siirrettyä hyötykäyttöön Helsingin aluerakentamiseen. Hanke valmistui marraskuussa 2021.
Kustannusarvio alittui ja yhteistyö onnistui
Hanke onnistui yli odotusten, sillä alkuperäinen kustannusarvio alittui yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Keväällä 2020 aloitettu hanke kustansi lopulta 26,5 miljoonaa euroa. Otollinen markkinatilanne, hyvä ennakkosuunnittelu ja asiantuntuvan urakoitsija edesauttoivat kustannusarvion alituksessa. Kustannuksista 20 prosenttia katettiin hankkeelle myönnetyllä Euroopan Unionin CEF-tuella.
"Projektin onnistumisen kannalta keskeistä oli yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä onnistunut resurssointi. Projektin väen osaaminen vastasi hankkeen vaativuutta ja onnistuimme viestimään aktiivisesti ja avoimesti sekä viranomaisille että yleisölle", Paukkeri listaa.
"Hyödynsimme töiden suunnittelussa ja työmaan etenemisen seurannassa tietomallinnusta ja teimme Helsingin kaupungin aluerakennushankkeiden kanssa tiivistä yhteistyötä louheen hyötykäytössä. Lisäksi urakan aikana panostettiin aktiivisesti töiden ja alusliikenteen yhteensovittamiseen, mikä osaltaan vaikutti siihen, että onnettomuuksilta ja työtapaturmilta vältyttiin", Paukkeri vielä lisää.
Vaikka hankkeessa koettiinkin onnistumisia, haasteilta ei vältytty. Hanke käynnistyi korona-ajan alussa, mikä pakotti luomaan uusia työskentelytapoja.
"Koronan alku juuri hankkeen käynnistyessä toi lisähaasteen, mutta projektilla sopeuduttiin nopeasti etätyönä tehtävään projektinjohtamiseen ja etenkin viestinnän muutokseen. Avoin ja rakentava yhteistyö tilaajien, rakennuttajakonsultin ja urakoitsijan kesken turvasi hankkeen toteutumisen sovitussa aikataulussa ja kustannuksissa", Paukkeri tiivistää.