Liikennevirasto selvittää liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kaivostoiminnan lii-kenteellisiä tarpeita. Työryhmässä on mukana ministeriöiden, Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien, pohjoisten kuntien ja viranomaisten edustajia. Tavoitteena on löytää yhteinen näkemys tulevista liikenneratkaisuista ja palvelutasosta myös naapurimaiden kanssa.
Kuljetusmääriltään suurimmat kaivokset toimivat Kemissä (Outokumpu Chrome), Kittilässä (Suurikuusikko) ja Sotkamossa (Talvivaara). Toiminta on käynnistymässä Sodankylässä (Kevitsa). Suunnittelussa pitkälle edenneitä kaivoshankkeita on Savukoskella (Sokli), Sodankylässä (Sakatti), Kolarissa (Hannukainen) ja Ranualla (Suhanko). Suomen malmivarannoista on kiinnostunut yli 30 toimivaa kaivosyhtiötä ja toimivia kaivoksia on tällä hetkellä noin viisikymmentä.
Lähivuosien kuljetuskysyntään vaikuttavat etenkin Kolarin ja Soklin kaivokset
Nykyiset kaivoskuljetukset aiheuttavat välityskykypuutetta lähinnä Oulun ja Kokkolan välisellä rataosalla. Lähivuosien kuljetuskysyntään vaikuttavat eniten Kolarin ja Soklin kaivokset. Kulje-tusmäärien ennakoidaan nousevan 7 miljoonaan tonniin 2010-luvun lopulla, jos kaivokset avautuvat. Pidemmällä aikajänteellä kuljetustarvetta on syntymässä erityisesti Keski- Lapin malmivyöhykkeelle Sakatin kaivoksen vaikutuksesta. 2030-luvulla kuljetusmäärät voivat kasvaa noin 14 miljoonaan tonniin vuodessa. Pohjois- Suomessa kuljetusmäärät tulevat kasvamaan vajaa kolmannes.
Kuljetusmäärät ovat vielä hahmottumatta, mutta niiden tarve on otettava huomioon liikenne-verkon kehittämisessä. Muilla alueilla nykyinen ja mahdollinen uusi kaivostoiminta sijoittuu hy-vin jo olemassa olevan liikenneverkon läheisyyteen ja kuljetusten toimivuutta voidaan parantaa mm. nykyisiä tie- ja ratayhteyksiä sekä kuormausalueita kehittämällä. Satamien ja merikuljetusten rooli on kuljetusketjujen osana merkittävä.
Selvitys käynnistyi tammikuussa 2012 ja valmistuu vuoden 2013 alussa.