Hyppää sisältöön

Ekosysteemihotelli tarjoaa turvapaikan infrarakentamisen vuoksi uhatulle lajistolle

Julkaistu 23.06.2019

Rakennushankkeiden toteutuksesta saattavat kärsiä jotkin kasvi- ja eläinlajit. Ekosysteemihotellien avulla pyritään takaamaan sekä harvinaisen lajiston jatkuvuus että rakennushankkeiden onnistunut toteuttaminen.

Ekosysteemihotellien ideana on siirtää harvinaistuneita kasveja ja esimerkiksi perhosia ekosysteemeineen turvaan isojen rakennushankkeiden työmailta. Rakennushankkeiden jälkeen kasvit palautetaan takaisin alkuperäiselle kasvuympäristölleen tai ne jäävät asumaan uudelle alueelle. Maankäytön muutoksista huolimatta luonnon monimuotoisuutta on hotellien avulla mahdollista ylläpitää. Rakennushankkeet eivät siis aina tarkoita lajiston alasajoa.

Kesäkuun alussa kasvilajeja siirrettiin Väylän toteuttaman Pasila-Riihimäki välin rautatien rakennushankkeiden tieltä turvaan. Korvaavan elinympäristön perustamiseen soveltuvin alue löytyi Hausjärven Ryttylässä sijaitsevalta Kakslammin vanhalta soranottoalueelta, joka on nykyisin Vuokon luonnonsuojelusäätiön omistama luonnonsuojelualue. Siirrettäviä kasveja olivat muun muassa ketomaruna ja keltasauramo, joilla useat harvinaiset perhoslajit elävät. Tavoitteena on saada näille kasvilajeille elinvoimaiset populaatiot, joihin myöhemmin tuodaan turvaan myös niistä riippuvaisia perhosia.

Kuka ekosysteemihotellissa asuu?

Ekosysteemihotelliin on mahdollista luoda korvaava elinympäristö sellaiselle eläin- tai kasvilajistolle, jolle riittää pienialainen elinympäristö ja joka kestää siirron aiheuttamaa häiriötä. Hotellikohteen täytyy vastata lisäksi siirrettävän lajiston elinympäristövaatimuksia.

”Luontoarvojen turvaaminen edellyttää lajiston erityispiirteiden ja elinympäristön erityistuntemuksen lisäksi huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä työtä”, kertoo siirtojen ohjelmointityön projektipäällikkö Karoliina Saarniaho WSP Finland Oy:stä.

Siirrot on hyvä aloittaa useita vuosia ennen rakentamistoimenpiteiden käynnistymistä. Kaikille lajeille ekosysteemihotellit eivät kuitenkaan sovellu.

”Laajalla alueella liikkuville linnuille ja nisäkkäille ekosysteemihotellin idea ei toimi. Sen sijaan suppealla alueella pärjääville kasveille ja niistä riippuvaisille hyönteisille toimintamalli voi toimia etenkin silloin, jos hyönteisen tärkeälle ravintokasville saadaan ensin luotua riittävän suuri populaatio”, kertoo Saarniaho (WSP Finland Oy).
 


 

Onnistunut sopeutuminen uuteen elinympäristöön luo pysyviä ratkaisuja

Pasila-Riihimäki välin rautatien siirtopäivänä iskivät kovat helteet, jotka haittasivat osiltaan siirron toteutusta. Kun lajit muuttavat ekosysteemihotelliin pyritään siihen, että nämä pärjäisivät hotellissa omillaan. Heti siirron jälkeen voi olla kuitenkin tarpeen kastella kasveja, jotta ne juurtuvat kunnolla uuteen ympäristöön.

”Istutusajankohdan helle oli hieman huono juttu. Onneksi Vuokon säätiön puolesta järjestyi kastelu, joka auttaa sateita odotellessa. Kakslammin kohteella on lisäksi tärkeää pitää lupiinit poissa paikalta.”, kertoo tutkija Terhi Ryttäri Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE). Ryttäri oli mukana Väylän siirto-operaatiossa Kakslammella. "Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää myös siirron jälkeen", tilaajan edustaja yksikönpäällikkö Susanna Koivujärvi Väylästä korostaa.

Kasvien sopeuduttua uudelle alueelle olisi ihanteellista, että ekosysteemihotelli olisi pysyvä järjestely myös rakennushankkeen valmistuessa. Mikäli lajisto kotiutuu hyvin siirtokohteeseen, voidaan ekosysteemihotelli-periaatteella luoda uusia pysyviä elinympäristöjä, jotka vahvistavat uhanalaisten lajien esiintymien ympäristön laatua pysyvästi.

”Käynnissä olevan ratahankkeen valmistuttua lajistoa voisi siirtää takaisin radanvarteen, mutta myös Kakslammille syntynyt paikka on mahdollista säilyttää”, kertoo Ryttäri. ”Kakslammi on luonnonsuojelualue, jonka vuoksi tämä saattaisi onnistua. Muualla saatetaan joutua tekemään määräaikaisia sopimuksia, joiden kesto pitäisi vain ennakolta saada riittävän pitkäksi jopa 10-20 vuodeksi”, toteaa Ryttäri.

Ketomarunat ja keltasauramot jäävät nyt sopeutumaan uuteen elinympäristöönsä. Toivotetaan kasveille suotuisaa kesää!

Katso video ekosysteemihotelliin siirtämisestä Pasila-Riihimäki rautatieltä

 

Lue lisää ekosysteemihotelleista:

SYKE: Ekosysteemi auttaa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta maankäytön muutoksissa
SYKE: Ekosysteemihotelliraportti

Lisätietoja:

Terhi Ryttäri
Vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
p. +358 295 251 585
[email protected]

Susanna Koivujärvi
Yksikönpäällikkö, ympäristö- ja kiinteistöyksikkö 
p. 029 534 3888
[email protected]

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta