Hyppää sisältöön

Vt 3 Hämeenkyrönväylästä tuli mallityömaa, kun kaikki halusivat kierrättää

Julkaistu 20.1.2022

Kolmostie puhkoo Sillanpään maisemia Hämeenkyrössä, mutta jatkossa entistä nopeammin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin. Rakenteilla oleva tielinjaus ohittaa Hämeenkyrön kirkonkylän itäpuolelta, kun nykyisin kylän halki kulkevan kolmostien liikennettä on tarkoituksella hidastettu kiertoliittymällä.

Uutta on myös vahva painotus rakennusmateriaalien uusiokäyttöön tietyömaalla. Niitä pyrittiin jo alkuvaiheissa löytämään mahdollisimman läheltä, koska kuljetuskustannukset nostavat helposti hintaa.

– Kartoituksen perusteella tänne on löytynyt rakeistettua tuhkaa, kokonaisia renkaita ja rengasleikkeitä sekä betonimurskaa. Päällystekerroksessa on lisäksi asfalttirouhetta, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Akseli Nurmi.

Vaikka Hämeenkyrössä lähdettiin liikkeelle vanhojen suunnitelmien pohjalta, on uusiomateriaalit haluttu ottaa vahvasti mukaan käynnistys- ja toteutusvaiheen suunnittelussa. Sitä on edesauttanut kaikkien osapuolten yhteinen tahtotila. Voidaan puhua jopa mallityömaasta.

– Siihen me pyrimme. Valtiolla, kunnalla, pääurakoitsijalla ja jopa lupaviranomaisella on tässä yhteinen tahtotila, Nurmi kehaisee.

Destian insinööri myllää kotimaisemiaan

Destian projekti-insinööri Jaana Jokihaara muokkaa Hämeenkyrössä kotimaisemiaan, työmaalta on vain kivenheitto hänen entiselle koululleen, joka nykyisin tunnetaan F.E. Sillanpään lukiona. Jokihaaran mukaan uusiomateriaalien käytöstä on vain hyviä kokemuksia.

– Esimerkiksi vanhaa suodatinrakennetta korvaava lentotuhka on helposti muokattavaa, ja siitä on pelkästään hyvää sanottavaa. Samoin renkaat ja rengasleikkeet sopivat hyvin meluvalleihin ja muihinkin pengerratkaisuihin, Jokihaara sanoo.

Väyläviraston ohjeet päivitettiin vuonna 2020

Väylävirasto on vuonna 2020 uudistanut kokonaan vanhat Tiehallinnon aikaiset ohjeensa. Nyt uusissa ohjeissa on pyritty parantamaan edellytyksiä uusiomateriaalien käytölle, mutta myös lisäämään tilaajan ohjausta ja tukea.

– Meillä on otettu käyttöön uusiomateriaalien teknisen soveltuvuuden arviointi, ja lähtökohta on se, että kaikissa hankkeissa selvitetään jollakin tasolla mahdollisuudet uusiomateriaalien käyttöön, kertoo Väyläviraston ympäristö- ja materiaaliasiantuntija Laura Valokoski.

Uusiomateriaalien käyttö ei aina tuo kustannussäästöjä, mutta parhaimmillaan niitäkin voi syntyä.

– Joissakin hankkeissa voi tulla kaksikin kärpästä yhdellä iskulla, mutta vielä tärkeämpää on yhteiskuntavastuu siitä, että saadaan luonnonvaroja säästettyä ja jätteitä hyötykäyttöön eikä pelkästään kaatopaikalle, Valokoski sanoo.

Lähtökohta on se, että kaikissa hankkeissa selvitetään jollakin tasolla mahdollisuudet uusiomateriaalien käyttöön.

Muutosvastarinta vähentynyt

Väyläviraston kehittämispäällikkö Timo Tirkkonen kertoo, että uusiomateriaalien käyttöä tehostavia hankintakriteerejä pyritään kehittämään yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Aikanaan ne tulevat mukaan myös kilpailutukseen, tarjouksiin ja tarjousten vertailuun. 

– Muutosvastarinta on selkeästi viime vuosina vähentynyt. Urakoitsijat – esimerkiksi heitä edustava INFRA ry – ovat jo omissa strategioissaan ottaneet uusiomaarakentamisen vahvasti huomioon, Tirkkonen selventää.

Hylätty kultakaivos tuli hätiin

Hämeenkyrön työmaan erikoisuus on, että myös uuden tielinjan alta kaivettava maa-aines pääsee hyötykäyttöön. Hämeenkyrön naapuri Ylöjärvi tarvitsee maata käytöstä poistetun Viljakkalan Haverin kultakaivoksen rikastushiekka-alueen peittämiseen. Matkaa on vain runsaat kymmenen kilometriä ja maata ajetaan Haveriin nyt neljänä päivänä viikossa.

– Löydettiin ratkaisu, jolla me pääsemme ylijäämämaasta eroon, eikä Hämeenkyrön tarvitse tehdä kasoja omille mailleen. Samalla Ylöjärvi pääsee peittämään Haverin jo 1960-luvulta peräisin olevat rikastushiekka-alueensa, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Akseli Nurmi.

– Tässä taajama-alueella mennään hyvinkin syvälle, jopa kymmeneen metriin, ja siinä syntyy meille ylimääräistä silttistä maa-ainesta, joka muuten olisi läjitetty, sanoo Destian projekti-insinööri Jaana Jokihaara. 

– Teknisiltä ominaisuuksiltaan se soveltuu Haverin peittomaaksi, ja kun kuljetusmatkakaan ei ole kovin pitkä, niin tämä sopi oikein hyvin myös meidän aikatauluihimme, Jokihaara lisää.

Valtatie 3:n uuden Hämeenkyrön linjauksen on määrä valmistua vuonna 2023. Hankkeen kustannusarvio on 65 miljoonaa euroa.

Rengasleikettä kasassa Hämeenkyrönväylän työmaalla.

Vanhat autonrenkaat ovat väylärakentamisessa käyttökelpoista tavaraa. Hämeenkyrönväylän työmaalla niitä käytetään tien kevennyskerroksessa.